Jatkosodan tiedustelutoiminnan karu todellisuus. Igor Vahroksen kirjeet. Vakoojasta Kekkosen tulkiksi.
Suomi lähetti jatkosodan aikana Neuvostoliittoon kymmeniä sotavangeista värvättyjä salaisia asiamiehiä. Heidät oli tarkoitus soluttaa tuotantolaitoksiin, kaupunkeihin ja puna-armeijan esikuntiin, jotta he raportoisivat näkemästään Suomeen. Vakoojien koulutuksesta ja peitetarinoiden kirjoittamisesta vastasivat Suomen parhaat Neuvostoliiton asiantuntijat. Heistä tärkein oli nuori kielitieteilijä, reservin luutnantti Igor Vahros.
Nuori slavisti Igor Vahros määrättiin jatkosodan alkaessa Päämajan tiedusteluyksiköistä erikoisimpaan, Osasto Raskiin. Joukon tehtävänä oli hyökätä kenttäarmeijan mukana Itä-Karjalaan, etsiä vihollisen arkistot, tutkia puna-armeijan kalustoa sekä kuulustella tärkeimpiä sotavankeja. Myöhemmin yksiköstä perustettiin agenttikoulu, ja Vahros sai tehtäväkseen Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoojien peitetarinoiden kirjoittamisen.
Salainen tiedustelija kuvaa koruttomasti sodan todellisuutta, siviiliväestön ahdinkoa ja säälimätöntä tiedustelusotaa. Igor Vahroksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät muodostavat rehellisen silminnäkijäkuvauksen elämästä Itä-Karjalassa, sillä sensuuri ei päässyt puuttumaan venäjänkieliseen kirjeenvaihtoon. Kirjassa on myös uutta tietoa suomalaisesta sotilasvakoilusta, asiamiesten tehtävistä sekä vihollismaan tuntemuksen merkityksestä tiedustelusodankäynnille.
Igor Vahroksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät muodostavat rehellisen silminnäkijäkuvauksen elämästä Itä-Karjalassa. Salainen tiedustelija kuvaa koruttomasti sodan todellisuutta, siviiliväestön ahdinkoa sekä säälimätöntä tiedustelusotaa kahden kulttuurin välillä.
Jatkosodan tiedustelutoiminnan karu todellisuus. Igor Vahroksen kirjeet. Vakoojasta Kekkosen tulkiksi.
Suomi lähetti jatkosodan aikana Neuvostoliittoon kymmeniä sotavangeista värvättyjä salaisia asiamiehiä. Heidät oli tarkoitus soluttaa tuotantolaitoksiin, kaupunkeihin ja puna-armeijan esikuntiin, jotta he raportoisivat näkemästään Suomeen. Vakoojien koulutuksesta ja peitetarinoiden kirjoittamisesta vastasivat Suomen parhaat Neuvostoliiton asiantuntijat. Heistä tärkein oli nuori kielitieteilijä, reservin luutnantti Igor Vahros.
Nuori slavisti Igor Vahros määrättiin jatkosodan alkaessa Päämajan tiedusteluyksiköistä erikoisimpaan, Osasto Raskiin. Joukon tehtävänä oli hyökätä kenttäarmeijan mukana Itä-Karjalaan, etsiä vihollisen arkistot, tutkia puna-armeijan kalustoa sekä kuulustella tärkeimpiä sotavankeja. Myöhemmin yksiköstä perustettiin agenttikoulu, ja Vahros sai tehtäväkseen Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoojien peitetarinoiden kirjoittamisen.
Salainen tiedustelija kuvaa koruttomasti sodan todellisuutta, siviiliväestön ahdinkoa ja säälimätöntä tiedustelusotaa. Igor Vahroksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät muodostavat rehellisen silminnäkijäkuvauksen elämästä Itä-Karjalassa, sillä sensuuri ei päässyt puuttumaan venäjänkieliseen kirjeenvaihtoon. Kirjassa on myös uutta tietoa suomalaisesta sotilasvakoilusta, asiamiesten tehtävistä sekä vihollismaan tuntemuksen merkityksestä tiedustelusodankäynnille.
Igor Vahroksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät muodostavat rehellisen silminnäkijäkuvauksen elämästä Itä-Karjalassa. Salainen tiedustelija kuvaa koruttomasti sodan todellisuutta, siviiliväestön ahdinkoa sekä säälimätöntä tiedustelusotaa kahden kulttuurin välillä.
Jatkosodan tiedustelutoiminnan karu todellisuus. Igor Vahroksen kirjeet. Vakoojasta Kekkosen tulkiksi.
Suomi lähetti jatkosodan aikana Neuvostoliittoon kymmeniä sotavangeista värvättyjä salaisia asiamiehiä. Heidät oli tarkoitus soluttaa tuotantolaitoksiin, kaupunkeihin ja puna-armeijan esikuntiin, jotta he raportoisivat näkemästään Suomeen. Vakoojien koulutuksesta ja peitetarinoiden kirjoittamisesta vastasivat Suomen parhaat Neuvostoliiton asiantuntijat. Heistä tärkein oli nuori kielitieteilijä, reservin luutnantti Igor Vahros.
Nuori slavisti Igor Vahros määrättiin jatkosodan alkaessa Päämajan tiedusteluyksiköistä erikoisimpaan, Osasto Raskiin. Joukon tehtävänä oli hyökätä kenttäarmeijan mukana Itä-Karjalaan, etsiä vihollisen arkistot, tutkia puna-armeijan kalustoa sekä kuulustella tärkeimpiä sotavankeja. Myöhemmin yksiköstä perustettiin agenttikoulu, ja Vahros sai tehtäväkseen Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoojien peitetarinoiden kirjoittamisen.
Salainen tiedustelija kuvaa koruttomasti sodan todellisuutta, siviiliväestön ahdinkoa ja säälimätöntä tiedustelusotaa. Igor Vahroksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät muodostavat rehellisen silminnäkijäkuvauksen elämästä Itä-Karjalassa, sillä sensuuri ei päässyt puuttumaan venäjänkieliseen kirjeenvaihtoon. Kirjassa on myös uutta tietoa suomalaisesta sotilasvakoilusta, asiamiesten tehtävistä sekä vihollismaan tuntemuksen merkityksestä tiedustelusodankäynnille.
Igor Vahroksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät muodostavat rehellisen silminnäkijäkuvauksen elämästä Itä-Karjalassa. Salainen tiedustelija kuvaa koruttomasti sodan todellisuutta, siviiliväestön ahdinkoa sekä säälimätöntä tiedustelusotaa kahden kulttuurin välillä.
