Jyrki Pellinen (s. 1940) tekee teoksellaan Fenomenologinen aurinkokävely komean paluun lyyrisen sanataiteemme eturiviin, jossa hänellä on ollut itseoikeutettu paikkansa vuonna 1964 ilmestyneestä läpimurtoteoksestaan Kuuskajaskari alkaen.
Yli 50 kaunokirjallista teosta julkaissut, kirjoistaan lukuisia palkintoja saanut Pellinen aloitti runoilijana. Vuosikymmenten saatossa runouden rinnalle tasaveroiseksi lajiksi on hänellä noussut proosa, josta Fenomenologinen aurinkokävely on tuorein esimerkki. Teos on samanaikaisesti matkakirja Länsi-Venäjälle ja matka Pellisen omaan, alati luovaan sielunmaisemaan, jota on sanottu venäläisimmäksi suomalaisista kirjailijoista.
Diplomaattisukuun syntyneen, kuvataiteilijana ja pianistinakin kunnostautuneen Pellisen tekstissä näkyy hänen yllätyksentäyteinen kielentajunsa ja laaja sivistyksensä, jolla kirjailija ei koskaan ylpeile, vaan asettaa sen elimelliseksi osaksi estotonta sanamatkaansa, jolla aika ei käy pitkäksi tuokionkaan ajaksi.
Jyrki Pellinen (s. 1940) tekee teoksellaan Fenomenologinen aurinkokävely komean paluun lyyrisen sanataiteemme eturiviin, jossa hänellä on ollut itseoikeutettu paikkansa vuonna 1964 ilmestyneestä läpimurtoteoksestaan Kuuskajaskari alkaen.
Yli 50 kaunokirjallista teosta julkaissut, kirjoistaan lukuisia palkintoja saanut Pellinen aloitti runoilijana. Vuosikymmenten saatossa runouden rinnalle tasaveroiseksi lajiksi on hänellä noussut proosa, josta Fenomenologinen aurinkokävely on tuorein esimerkki. Teos on samanaikaisesti matkakirja Länsi-Venäjälle ja matka Pellisen omaan, alati luovaan sielunmaisemaan, jota on sanottu venäläisimmäksi suomalaisista kirjailijoista.
Diplomaattisukuun syntyneen, kuvataiteilijana ja pianistinakin kunnostautuneen Pellisen tekstissä näkyy hänen yllätyksentäyteinen kielentajunsa ja laaja sivistyksensä, jolla kirjailija ei koskaan ylpeile, vaan asettaa sen elimelliseksi osaksi estotonta sanamatkaansa, jolla aika ei käy pitkäksi tuokionkaan ajaksi.
