Tehokkuuden ihannetta ei pääse nyky-yhteiskunnassa pakoon. Ajattelumalli tunkeutuu sosiaalisen toiminnan kaikille alueille, niin liikeyrityksiin kuin julkisen hallinnon toimintaan. Julkisella sektorilla tehokkuusajattelu on saanut entistä merkittävämmän jalansijan kaikessa toiminnan kehittämisessä. Taustalla on kansainvälinen kehitys ja myös kotitekoiset syyt. Nykyään puhutaan sujuvasti tuottavuusohjelmista, laadun parantamisesta ja tuloksellisuusmittareista, tarkasteltiinpa sitten oikeuslaitosten, puolustusvoimien, vanhushuollon tai vaikkapa kouluterveydenhuollon toimintaa. Päätöksentekoa ja keskustelua ohjaa usko ja luottamus parhaan mahdollisen ratkaisun löytymiseen. Ajatus tehokkaasta toiminnasta on tämän keskeinen ilmentymä.Teos tarkastelee tehokkuusongelmien määrittelyä, mittaamista ja ratkaisuja pohtimalla niiden monitulkintaisuutta: ihmisen luomat ja omaksumat ajattelutavat ovat epätäydellisiä ja alttiita useille kilpaileville tulkinnoille. Teoksessa pohditaan, millaisia rajoitteita tehokkaan toiminnan malleihin liittyy ja miten organisaatiot ja päätöksentekijät pyrkivät tulemaan toimeen näiden rajoitteiden kanssa. Heidän hankalaksi tehtäväkseen jää ratkaista, miten sukkuloida epätäydellisten mallien maailmassa. Kansalaiselle tehokkuuden merkitys voi olla kovin toisenlainen kuin vaikkapa tuottavuusohjelmia suunnittelevan ministeriön virkamiehelle. Teos keskittyy ensisijaisesti kahdelle julkisen toiminnan osa-alueelle: sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen. Sisällys: Esteitä tiellä kohti parasta maailmaa - teoksen esipuhe Osa I Teorioiden monet tulkinnat julkissektorin tehokkuudesta Julkisen sektorin tehokkuus monitulkintaisena ongelmana - käsitteet ja tutkimukselliset lähestymistavatMuuttuuko mikään? Tuloksellisuuskäsitteen monitulkintaisuus julkishallinnon ohjeissa ja suosituksissa 1980-luvun lopulta nykypäivään Yliopistot tehottomina lintsareina? Valtio-yliopistosuhde agenttiteorian näkökulmasta Osa II Julkiset tehokkuuspolitiikat ja monitulkintaisuusTerveydenhuollon ongelmat pirullisina ongelmina: kansallinen terveyshanke ja hoitotakuu-uudistus kompleksista maailmankuvaa tukevien tieteiden näkökulmasta Rajattu rationaalisuus koulutuspolitiikassa: Helsingin kouluverkon tarkastemispolitiikka 2005-2007 James G. Marchin teorian näkökulmasta Tuloksellisuuskoherenssi valtionhallinnon päätöksenteon ongelmana Osa III Julkiset organisaatiot ja tehokkuuden monitulkintaisuusMonitulkintaisen maailman hallinnasta - Miten julkisorganisaatiot ja julkisjohtajat käyttävät tehokkuusartefakteja? Monitulkintaisuus ja kunnan talouden tasapaino Osa IV Mitä kansalaiset ja sidosryhmät odottavat julkissektorin tehokkuudelta? Kansalaiset terveydenhuollon uudistajina Yliopistojen rahoitusmallit - monitulkintaisia näkökulmia kansalaisyhteiskuntaan, tehokkuuteen ja oikeudenmukaisuuteenOSA V LopuksiKohti parasta mahdollista - miksi esteet ovat ylittämättömiä? Miten niiden kanssa voi elää?
Tehokkuuden ihannetta ei pääse nyky-yhteiskunnassa pakoon. Ajattelumalli tunkeutuu sosiaalisen toiminnan kaikille alueille, niin liikeyrityksiin kuin julkisen hallinnon toimintaan. Julkisella sektorilla tehokkuusajattelu on saanut entistä merkittävämmän jalansijan kaikessa toiminnan kehittämisessä. Taustalla on kansainvälinen kehitys ja myös kotitekoiset syyt. Nykyään puhutaan sujuvasti tuottavuusohjelmista, laadun parantamisesta ja tuloksellisuusmittareista, tarkasteltiinpa sitten oikeuslaitosten, puolustusvoimien, vanhushuollon tai vaikkapa kouluterveydenhuollon toimintaa. Päätöksentekoa ja keskustelua ohjaa usko ja luottamus parhaan mahdollisen ratkaisun löytymiseen. Ajatus tehokkaasta toiminnasta on tämän keskeinen ilmentymä.Teos tarkastelee tehokkuusongelmien määrittelyä, mittaamista ja ratkaisuja pohtimalla niiden monitulkintaisuutta: ihmisen luomat ja omaksumat ajattelutavat ovat epätäydellisiä ja alttiita useille kilpaileville tulkinnoille. Teoksessa pohditaan, millaisia rajoitteita tehokkaan toiminnan malleihin liittyy ja miten organisaatiot ja päätöksentekijät pyrkivät tulemaan toimeen näiden rajoitteiden kanssa. Heidän hankalaksi tehtäväkseen jää ratkaista, miten sukkuloida epätäydellisten mallien maailmassa. Kansalaiselle tehokkuuden merkitys voi olla kovin toisenlainen kuin vaikkapa tuottavuusohjelmia suunnittelevan ministeriön virkamiehelle. Teos keskittyy ensisijaisesti kahdelle julkisen toiminnan osa-alueelle: sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen. Sisällys: Esteitä tiellä kohti parasta maailmaa - teoksen esipuhe Osa I Teorioiden monet tulkinnat julkissektorin tehokkuudesta Julkisen sektorin tehokkuus monitulkintaisena ongelmana - käsitteet ja tutkimukselliset lähestymistavatMuuttuuko mikään? Tuloksellisuuskäsitteen monitulkintaisuus julkishallinnon ohjeissa ja suosituksissa 1980-luvun lopulta nykypäivään Yliopistot tehottomina lintsareina? Valtio-yliopistosuhde agenttiteorian näkökulmasta Osa II Julkiset tehokkuuspolitiikat ja monitulkintaisuusTerveydenhuollon ongelmat pirullisina ongelmina: kansallinen terveyshanke ja hoitotakuu-uudistus kompleksista maailmankuvaa tukevien tieteiden näkökulmasta Rajattu rationaalisuus koulutuspolitiikassa: Helsingin kouluverkon tarkastemispolitiikka 2005-2007 James G. Marchin teorian näkökulmasta Tuloksellisuuskoherenssi valtionhallinnon päätöksenteon ongelmana Osa III Julkiset organisaatiot ja tehokkuuden monitulkintaisuusMonitulkintaisen maailman hallinnasta - Miten julkisorganisaatiot ja julkisjohtajat käyttävät tehokkuusartefakteja? Monitulkintaisuus ja kunnan talouden tasapaino Osa IV Mitä kansalaiset ja sidosryhmät odottavat julkissektorin tehokkuudelta? Kansalaiset terveydenhuollon uudistajina Yliopistojen rahoitusmallit - monitulkintaisia näkökulmia kansalaisyhteiskuntaan, tehokkuuteen ja oikeudenmukaisuuteenOSA V LopuksiKohti parasta mahdollista - miksi esteet ovat ylittämättömiä? Miten niiden kanssa voi elää?
