Maaliskuun 13. päivänä 1945 Valvontakomissio esitti vaatimuksen, joka tyrmistytti suomalaisia. Kaikki Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden suurimittakaavaisten karttojen painokset ja ilmakuvat oli koottava ja toimitettava Valvontakomissiolle. Karttojen täydellinen luovuttaminen oli kaikkein hankalimpia vaatimuksia, joita Valvontakomissio Suomelle esitti. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettiin yli 16 miljoonaa karttalehteä, liki neljäkymmentä rautatievaunulastillista karttoja.Vaikka valvontakomissio poistui Suomesta vuonna 1947 ja rauhansopimuksen ratifioimisen jälkeen sen määräyksillä ei enää voi katsoa olleen merkitystä, pidettiin luovutetun alueen karttoja koskevat ankarat rajoitukset voimassa peräti yli neljä vuosikymmentä. Karttojen käyttäminen oli kielletty vuoteen 1989 saakka, mikä aiheutti ongelmia mm. historioitsijoille ja sukututkijoille.
Veli-Matti Syrjö kertoo artikkelissaan sodan jälkeisistä vaiheista mm. sen, miten Valvontakomission kanssa tuli menetellä sekä pohtii miksi luovutetun alueen kartat olivat Suomessa kiellettyjä niin kauan.Kartastoon on kerätty kielletyt kartat 1:100 000 luovutetulta Karjalan alueelta. Teoksessa on mukana myös suuritöinen Jyrki Tiittasen keräämä tarkkojen maastokarttojen 1:20 000 nimistö (yli 37 000) hakemistona. Kartastossa olevien ohjeiden avulla voi tilata tarkan maastokartan haluamastaan alueesta luovutetulta alueelta.
Maaliskuun 13. päivänä 1945 Valvontakomissio esitti vaatimuksen, joka tyrmistytti suomalaisia. Kaikki Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden suurimittakaavaisten karttojen painokset ja ilmakuvat oli koottava ja toimitettava Valvontakomissiolle. Karttojen täydellinen luovuttaminen oli kaikkein hankalimpia vaatimuksia, joita Valvontakomissio Suomelle esitti. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettiin yli 16 miljoonaa karttalehteä, liki neljäkymmentä rautatievaunulastillista karttoja.Vaikka valvontakomissio poistui Suomesta vuonna 1947 ja rauhansopimuksen ratifioimisen jälkeen sen määräyksillä ei enää voi katsoa olleen merkitystä, pidettiin luovutetun alueen karttoja koskevat ankarat rajoitukset voimassa peräti yli neljä vuosikymmentä. Karttojen käyttäminen oli kielletty vuoteen 1989 saakka, mikä aiheutti ongelmia mm. historioitsijoille ja sukututkijoille.
Veli-Matti Syrjö kertoo artikkelissaan sodan jälkeisistä vaiheista mm. sen, miten Valvontakomission kanssa tuli menetellä sekä pohtii miksi luovutetun alueen kartat olivat Suomessa kiellettyjä niin kauan.Kartastoon on kerätty kielletyt kartat 1:100 000 luovutetulta Karjalan alueelta. Teoksessa on mukana myös suuritöinen Jyrki Tiittasen keräämä tarkkojen maastokarttojen 1:20 000 nimistö (yli 37 000) hakemistona. Kartastossa olevien ohjeiden avulla voi tilata tarkan maastokartan haluamastaan alueesta luovutetulta alueelta.
