Euron kriisistä alkanut EU: n politisoituminen toimi vedenjakajana
Suomen Eurooppa-politiikassa. Aiemmin suljettujen
ovien takana käydyt keskustelut ovat saaneet tehdä
tilaa julkisille puoluepoliittisille vastakkainasetteluille.
Samalla hallituksemme liikkumatila Brysselin pöydissä
on kaventunut.
Suomi on ollut unionin jäsen yli kaksi vuosikymmentä.
Olemmeko vielä samanlainen "mallioppilas" kuin jäsenyyden
alkuvuosina? Mitkä jäsenvaltiot ovat Suomen läheisimpiä
kumppaneita EU-neuvotteluissa? Miten kansalaiset
ja puolueet suhtautuvat unioniin?
Reunalla vai ytimessä? tarkastelee Suomen EU-linjan
kehitystä politiikan eri alueilla talouspolitiikasta ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaan. On tärkeää ymmärtää eri jäsenmaiden
poliittisia valintoja, sillä vaikka tiedotusvälineet
korostavat usein unionia repiviä kiistoja, lopulta EU perustuu
jäsentensä vapaaehtoiseen yhteistyöhön.
Euron kriisistä alkanut EU: n politisoituminen toimi vedenjakajana
Suomen Eurooppa-politiikassa. Aiemmin suljettujen
ovien takana käydyt keskustelut ovat saaneet tehdä
tilaa julkisille puoluepoliittisille vastakkainasetteluille.
Samalla hallituksemme liikkumatila Brysselin pöydissä
on kaventunut.
Suomi on ollut unionin jäsen yli kaksi vuosikymmentä.
Olemmeko vielä samanlainen "mallioppilas" kuin jäsenyyden
alkuvuosina? Mitkä jäsenvaltiot ovat Suomen läheisimpiä
kumppaneita EU-neuvotteluissa? Miten kansalaiset
ja puolueet suhtautuvat unioniin?
Reunalla vai ytimessä? tarkastelee Suomen EU-linjan
kehitystä politiikan eri alueilla talouspolitiikasta ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaan. On tärkeää ymmärtää eri jäsenmaiden
poliittisia valintoja, sillä vaikka tiedotusvälineet
korostavat usein unionia repiviä kiistoja, lopulta EU perustuu
jäsentensä vapaaehtoiseen yhteistyöhön.
