Sosiaalialan johtamisen keskeinen tehtävä on voimavarojen johtaminen. Tähän sisältyvät niin henkilöstö, osaaminen ja raha kuin sosiaaliset, fyysiset ja kulttuuriset rakenteetkin - ja lisäksi asiakkaat, päättäjät ja palveluiden rahoittajat. Monialaisuus näkyy sosiaalialan johtamisen toimintaympäristössä, työyhteisöissä ja itse toiminnassa. Johtamiseen vaikuttavat sekä klassiset lainalaisuudet ja teoreettiset selitykset että heikommat signaalit ja vaatimus nopeista ratkaisuista. Sosiaalialan johtamisen kohteena on ihminen palvelujen tarvitsijana, mutta toimintaan vaikuttavat monet talouden ja politiikan reunaehdot.Teoksessa pohditaan myös kriittisesti sosiaalialan johtamisen väistyviä ja tulossa olevia suuntia. Esille nostetaan hybridijohtamisen idea sosiaalialan johtamisen mahdollisuutena.
Sosiaalialan johtamisen keskeinen tehtävä on voimavarojen johtaminen. Tähän sisältyvät niin henkilöstö, osaaminen ja raha kuin sosiaaliset, fyysiset ja kulttuuriset rakenteetkin - ja lisäksi asiakkaat, päättäjät ja palveluiden rahoittajat. Monialaisuus näkyy sosiaalialan johtamisen toimintaympäristössä, työyhteisöissä ja itse toiminnassa. Johtamiseen vaikuttavat sekä klassiset lainalaisuudet ja teoreettiset selitykset että heikommat signaalit ja vaatimus nopeista ratkaisuista. Sosiaalialan johtamisen kohteena on ihminen palvelujen tarvitsijana, mutta toimintaan vaikuttavat monet talouden ja politiikan reunaehdot.Teoksessa pohditaan myös kriittisesti sosiaalialan johtamisen väistyviä ja tulossa olevia suuntia. Esille nostetaan hybridijohtamisen idea sosiaalialan johtamisen mahdollisuutena.
