(Kafka On The Shore) The opening pages of a Haruki Murakami novel can be like the view out an airplane window onto tarmac. But at some point between page three and fifteen--it's page thirteen in KAFKA NA PLJAZHE --the deceptively placid narrative lifts off, and you find yourself breaking through clouds at a tilt, no longer certain where the plane is headed or if the laws of flight even apply.
Joining the rich literature of runaways, KAFKA NA PLJAZHE follows the solitary, self-disciplined schoolboy Kafka Tamura as he hops a bus from Tokyo to the randomly chosen town of Takamatsu, reminding himself at each step that he has to be "the world's toughest fifteen-year-old." He finds a secluded private library in which to spend his days--continuing his impressive self-education--and is befriended by a clerk and the mysteriously remote head librarian, Miss Saeki, whom he fantasizes may be his long-lost mother. Meanwhile, in a second, wilder narrative spiral, an elderly Tokyo man named Nakata veers from his calm routine by murdering a stranger. An unforgettable character, beautifully delineated by Murakami, Nakata can speak with cats but cannot read or write, nor explain the forces drawing him toward Takamatsu and the other characters.
To say that the fantastic elements of KAFKA NA PLJAZHE are complicated and never fully resolved is not to suggest that the novel fails. Nakata and Kafka's fates keep the reader enthralled to the final pages, and few will complain about the loose threads at the end.
(Kafka Rannalla) Maaginen romaani japanilaisen nykykirjallisuuden mestarilta
15-vuotiaan Kafka Tamuran äiti ja sisar ovat lähteneet omille teilleen Kafkan ollessa neljävuotias. Siitä lähtien Kafka on asunut kuuluisan kuvanveistäjäisänsä kanssa kahdestaan. Nyt hän varastaa isältään rahaa, pakkaa reppunsa ja suuntaa kohti Shikokua – joko paetakseen julmaa profetiaa tai etsiäkseen äitinsä ja sisarensa.
Kuusikymppinen Satoru Nakata ei ole koskaan toipunut oudosta sota-aikaisesta tapahtumasta, jossa hän menetti muistinsa täydellisesti. Hän ei vieläkään osaa lukea eikä kirjoittaa, mutta hän osaa keskustella kissojen kanssa ja on siksi hyvä löytämään kadonneita kissoja. Erään kissan kohtaloa selvittäessään hän joutuu Koichi Tamuran eli Kafkan isän taloon, ja sen jälkeen hänen yksinkertainen, rutinoitunut elämänsä suistuu raiteiltaan. Nakata joutuu pakenemaan.
Sekä Kafka että Nakata päätyvät Shikokun saarelle. Heidän tarinansa kietoutuvat pikkuhiljaa yhteen, ja kertomus vangitsee lukijan omalaatuisen unenomaiseen maailmaan. Kafka rannalla on toisaalta klassinen kertomus totuuden etsimisestä, toisaalta tutkielma niin myyttisistä kuin nykyaikaisistakin tabuista. Ennen kaikkea se on äärimmäisen vetävä ja moniulotteinen romaani, joka tarjoaa hypnoottisen matkan realismin tuolle puolen.
Я заметил, что на груди белой майки налипло что-то черное, по форме - вроде большой бабочки с раскрытыми крыльями... В мерцающем свете люминесцентной лампы стало понятно: это темно-красное кровавое пятно. Кровь свежая, еще не засохла. Довольно много. Я наклонил голову и понюхал пятно. Никакого запаха. Брызги крови - совсем немного - оказались и на темно-синей рубашке, где она была не так заметна. А на белой майке - такая яркая, свежая...
Кошмарное странствие по лабиринтам души - в новом романе Харуки Мураками "Кафка на пляже".
Ja zametil, chto na grudi beloj majki naliplo chto-to chernoe, po forme - vrode bolshoj babochki s raskrytymi kryljami... V mertsajuschem svete ljuminestsentnoj lampy stalo ponjatno: eto temno-krasnoe krovavoe pjatno. Krov svezhaja, esche ne zasokhla. Dovolno mnogo. Ja naklonil golovu i ponjukhal pjatno. Nikakogo zapakha. Bryzgi krovi - sovsem nemnogo - okazalis i na temno-sinej rubashke, gde ona byla ne tak zametna. A na beloj majke - takaja jarkaja, svezhaja...
Koshmarnoe stranstvie po labirintam dushi - v novom romane Kharuki Murakami "Kafka na pljazhe".
