Eräänä päivänä äiti uskoutuu pojalleen, ettei sukuhistoria ole sitä, mitä on kerrottu. Mieheksi kasvettuaan poika ryhtyy selvittämään sukunsa historiaa keitä olivat isoäiti ja isoisä, miksi äiti joutui vieraiden kasvattamaksi. Alkaa tiedonkeruu, johon yhdistyvät dokumentoitu ja tulkittava historia. Se, mistä ei ole asiakirjoja, on kuvitettava mielellä.Syntyy tarina, jonka keskiössä on kadonnut isoäiti kiteeläisen torpparin tytär. Hänestä löytyy jälkiä Pietarin kaupungista, jonne hänen veljensä oli muuttanut parempien aikojen perässä. Suurkaupunkiin näin syntynyt suku tarjosi isoäidille turvapaikan, kun elämä ja kohtalo pakottivat tekemään vääjäämättömiä valintoja.Kiteen kirkkoherran U.W. Telenin muodostama säätyläissuku sivusi vaikutuksellaan isoäidin sukua, eritoten isoäitiä itseään. Näiden kahden suvun sosiaalinen kohtaaminen tarjoaa kiinnostavan kuvan 1800-luvun loppupuolen säätyläisten ja yhteisen kansan suhteista. U.W. Telenin elämäkerta kietoutuu isoäidin tarinaan välttämättä ja laajoin vedoin. Tarinan loppu on arvoituksellinen, sillä historian lehdet eivät suo lopullista totuutta.Suomalainen historiantutkija ja kirkkohistorian professori Pentti Laasonen yhdistää henkilökohtaista sukuhistoriaansa käsittelevässä teoksessaan säätyläisten ja kansanihmisten elämänvaiheet. Näistä elementeistä punoutuu hieno ja suuri kertomus ihmisistä ajan virrassa. Ihmisistä, joiden on tehtävä valintoja joskus pakonkin edessä.Pentti Laasonen (s. 1928) on suomalainen historiantutkija. Hän oli 19801992 Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professori. Hänen tutkimusalaansa oli kirkollinen kansankulttuuri, luterilainen ortodoksia ja vanha suomalainen oppihistoria.
Eräänä päivänä äiti uskoutuu pojalleen, ettei sukuhistoria ole sitä, mitä on kerrottu. Mieheksi kasvettuaan poika ryhtyy selvittämään sukunsa historiaa keitä olivat isoäiti ja isoisä, miksi äiti joutui vieraiden kasvattamaksi. Alkaa tiedonkeruu, johon yhdistyvät dokumentoitu ja tulkittava historia. Se, mistä ei ole asiakirjoja, on kuvitettava mielellä.Syntyy tarina, jonka keskiössä on kadonnut isoäiti kiteeläisen torpparin tytär. Hänestä löytyy jälkiä Pietarin kaupungista, jonne hänen veljensä oli muuttanut parempien aikojen perässä. Suurkaupunkiin näin syntynyt suku tarjosi isoäidille turvapaikan, kun elämä ja kohtalo pakottivat tekemään vääjäämättömiä valintoja.Kiteen kirkkoherran U.W. Telenin muodostama säätyläissuku sivusi vaikutuksellaan isoäidin sukua, eritoten isoäitiä itseään. Näiden kahden suvun sosiaalinen kohtaaminen tarjoaa kiinnostavan kuvan 1800-luvun loppupuolen säätyläisten ja yhteisen kansan suhteista. U.W. Telenin elämäkerta kietoutuu isoäidin tarinaan välttämättä ja laajoin vedoin. Tarinan loppu on arvoituksellinen, sillä historian lehdet eivät suo lopullista totuutta.Suomalainen historiantutkija ja kirkkohistorian professori Pentti Laasonen yhdistää henkilökohtaista sukuhistoriaansa käsittelevässä teoksessaan säätyläisten ja kansanihmisten elämänvaiheet. Näistä elementeistä punoutuu hieno ja suuri kertomus ihmisistä ajan virrassa. Ihmisistä, joiden on tehtävä valintoja joskus pakonkin edessä.Pentti Laasonen (s. 1928) on suomalainen historiantutkija. Hän oli 19801992 Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professori. Hänen tutkimusalaansa oli kirkollinen kansankulttuuri, luterilainen ortodoksia ja vanha suomalainen oppihistoria.
