Kirja on ajankohtainen katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ihmisoikeusjärjestöt ja riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus. Teoksessa keskeiset venäläiset ihmisoikeusaktivistit - muiden muassa Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts - tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismin ja etnisen syrjinnän ilmenemismuotoihin, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappioon, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä. Teoksessa esitellään myös Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memorialiin unohtamatta myöskään Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle. Kirja on välttämätön tietopaketti kaikille uuden Venäjän yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille. LEHDISTÖTIEDOTE Miten voitte, Venäjän ihmisoikeudet? Sananvapaus, nationalismi, etninen syrjintä, Tsetsenia, ympäristöliike. Helsingin kirjamessuilla julkaistaan painotuore kirja Venäjän ihmisoikeusliike (Gaudeamus). Kirja on katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Sen ovat toimittaneet venäläiset ihmisoikeusaktivistit Juri Dzibladze ja Anna Sevortjan sekä toimittaja ja suomentaja Airi Leppänen. Venäjän ihmisoikeusliike on naapurimaan ihmisoikeuksien kuvauksena ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se kertoo, miten voi Venäjän riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus vuonna 2007. Kirja on lyhennetty, uudistettu ja osin uudelleen kirjoitettu versio Pravozastsitnoje v Rossii, Kolletivnyi portret (2004) -teoksesta. Keskeiset ihmisoikeusaktivistit, kuten Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts, tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismiin ja etnisen syrjintään, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappiotilaan, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä. Kirjassa nousevat esiin Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memoriaaliin, unohtamatta Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle. Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan suomalainen julkaisija on Solidaarisuus (Kansainvälinen solidaarisuussäätiö). Vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö on toiminut 2001 lähtien Venäjän Karjalassa. Tärkein saavutus on ollut Karjalan tasavallan ensimmäisen turvakodin perustaminen Sortavalaan. Solidaarisuus on verkostoitunut alueella aktiivisesti sekä suomalaisten että venäläisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Kirja on ajankohtainen katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ihmisoikeusjärjestöt ja riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus. Teoksessa keskeiset venäläiset ihmisoikeusaktivistit - muiden muassa Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts - tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismin ja etnisen syrjinnän ilmenemismuotoihin, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappioon, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä. Teoksessa esitellään myös Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memorialiin unohtamatta myöskään Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle. Kirja on välttämätön tietopaketti kaikille uuden Venäjän yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille. LEHDISTÖTIEDOTE Miten voitte, Venäjän ihmisoikeudet? Sananvapaus, nationalismi, etninen syrjintä, Tsetsenia, ympäristöliike. Helsingin kirjamessuilla julkaistaan painotuore kirja Venäjän ihmisoikeusliike (Gaudeamus). Kirja on katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Sen ovat toimittaneet venäläiset ihmisoikeusaktivistit Juri Dzibladze ja Anna Sevortjan sekä toimittaja ja suomentaja Airi Leppänen. Venäjän ihmisoikeusliike on naapurimaan ihmisoikeuksien kuvauksena ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se kertoo, miten voi Venäjän riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus vuonna 2007. Kirja on lyhennetty, uudistettu ja osin uudelleen kirjoitettu versio Pravozastsitnoje v Rossii, Kolletivnyi portret (2004) -teoksesta. Keskeiset ihmisoikeusaktivistit, kuten Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts, tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismiin ja etnisen syrjintään, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappiotilaan, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä. Kirjassa nousevat esiin Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memoriaaliin, unohtamatta Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle. Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan suomalainen julkaisija on Solidaarisuus (Kansainvälinen solidaarisuussäätiö). Vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö on toiminut 2001 lähtien Venäjän Karjalassa. Tärkein saavutus on ollut Karjalan tasavallan ensimmäisen turvakodin perustaminen Sortavalaan. Solidaarisuus on verkostoitunut alueella aktiivisesti sekä suomalaisten että venäläisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Kirja on ajankohtainen katsaus Venä jä n kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ihmisoikeusjä rjestö t ja riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus.Teoksessa keskeiset venä lä iset ihmisoikeusaktivistit - muiden muassa Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts - tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venä jä n ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismin ja etnisen syrjinnä n ilmenemismuotoihin, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappioon, ympä ristö liikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venä jä llä. Teoksessa esitellää n myö s Venä jä n keskeisimmä t ihmisoikeusjä rjestö t ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmä stä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden ä iteihin ja Memorialiin unohtamatta myö skää n Venä jä n alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyö tä. Nä itä jä rjestö jä ei perustettu ylhää ltä kä sin, vaan ne syntyivä t spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.Kirja on vä lttä mä tö n tietopaketti kaikille uuden Venä jä n yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille.LEHDISTö TIEDOTEMiten voitte, Venä jä n ihmisoikeudet? Sananvapaus, nationalismi, etninen syrjintä, Tsetsenia, ympä ristö liike. Helsingin kirjamessuilla julkaistaan painotuore kirja Venä jä n ihmisoikeusliike (Gaudeamus). Kirja on katsaus Venä jä n kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Sen ovat toimittaneet venä läiset ihmisoikeusaktivistit Juri Dzibladze ja Anna Sevortjan sekä toimittaja ja suomentaja Airi Leppänen.Venäjän ihmisoikeusliike on naapurimaan ihmisoikeuksien kuvauksena ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se kertoo, miten voi Venäjän riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus vuonna 2007. Kirja on lyhennetty, uudistettu ja osin uudelleen kirjoitettu versio Pravozastsitnoje v Rossii, Kolletivnyi portret (2004) -teoksesta.Keskeiset ihmisoikeusaktivistit, kuten Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts, tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismiin ja etnisen syrjintään, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappiotilaan, ympäristö liikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä.Kirjassa nousevat esiin Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestö t ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memoriaaliin, unohtamatta Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyö tä. Näitä järjestö jä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan suomalainen julkaisija on Solidaarisuus (Kansainvälinen solidaarisuussäätiö). Vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyö järjestö on toiminut 2001 lähtien Venäjän Karjalassa. Tärkein saavutus on ollut Karjalan tasavallan ensimmäisen turvakodin perustaminen Sortavalaan. Solidaarisuus on verkostoitunut alueella aktiivisesti sekä suomalaisten että venäläisten kansalaisjärjestö jen ja viranomaisten kanssa.
Kirja on ajankohtainen katsaus Venä jä n kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ihmisoikeusjä rjestö t ja riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus.Teoksessa keskeiset venä lä iset ihmisoikeusaktivistit - muiden muassa Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts - tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venä jä n ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismin ja etnisen syrjinnä n ilmenemismuotoihin, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappioon, ympä ristö liikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venä jä llä. Teoksessa esitellää n myö s Venä jä n keskeisimmä t ihmisoikeusjä rjestö t ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmä stä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden ä iteihin ja Memorialiin unohtamatta myö skää n Venä jä n alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyö tä. Nä itä jä rjestö jä ei perustettu ylhää ltä kä sin, vaan ne syntyivä t spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.Kirja on vä lttä mä tö n tietopaketti kaikille uuden Venä jä n yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille.LEHDISTö TIEDOTEMiten voitte, Venä jä n ihmisoikeudet? Sananvapaus, nationalismi, etninen syrjintä, Tsetsenia, ympä ristö liike. Helsingin kirjamessuilla julkaistaan painotuore kirja Venä jä n ihmisoikeusliike (Gaudeamus). Kirja on katsaus Venä jä n kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Sen ovat toimittaneet venä läiset ihmisoikeusaktivistit Juri Dzibladze ja Anna Sevortjan sekä toimittaja ja suomentaja Airi Leppänen.Venäjän ihmisoikeusliike on naapurimaan ihmisoikeuksien kuvauksena ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se kertoo, miten voi Venäjän riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus vuonna 2007. Kirja on lyhennetty, uudistettu ja osin uudelleen kirjoitettu versio Pravozastsitnoje v Rossii, Kolletivnyi portret (2004) -teoksesta.Keskeiset ihmisoikeusaktivistit, kuten Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts, tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismiin ja etnisen syrjintään, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappiotilaan, ympäristö liikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä.Kirjassa nousevat esiin Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestö t ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memoriaaliin, unohtamatta Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyö tä. Näitä järjestö jä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan suomalainen julkaisija on Solidaarisuus (Kansainvälinen solidaarisuussäätiö). Vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyö järjestö on toiminut 2001 lähtien Venäjän Karjalassa. Tärkein saavutus on ollut Karjalan tasavallan ensimmäisen turvakodin perustaminen Sortavalaan. Solidaarisuus on verkostoitunut alueella aktiivisesti sekä suomalaisten että venäläisten kansalaisjärjestö jen ja viranomaisten kanssa.
