• Meistä
  • Yhteystiedot
  • Puhelin: 09 2727070 Pyydä takaisinsoitto
    +358503889439
  • Toimitamme kaikkiin maihin!
Ostoskori:
Pyydä takaisinsoitto
+358503889439 Whatsapp
  1. Kirjat
  2. Historia, kulttuuri
  3. Itä-Karjalan kansanmurha. Todistusaineisto suomalaisen miehityshallinnon rikoksista ihmisyyttä vastaan jatkosodassa 1941–1944

Itä-Karjalan kansanmurha. Todistusaineisto suomalaisen miehityshallinnon rikoksista ihmisyyttä vastaan jatkosodassa 1941–1944

Itä-Karjalan kansanmurha. Todistusaineisto suomalaisen miehityshallinnon rikoksista ihmisyyttä vastaan jatkosodassa 1941–1944
Kieli
Ilmestymisvuosi
Sidosasu
Sivumäärä
245
ISBN
978-952-5412-36-9
Hinta:
28.00 € 25.45 € veroton
 
 
Loppumassa varastosta
Ostoskoriin Lisää suosikkeihin
Loppumassa varastosta
Tässä kirjassa esitetään uusien todisteiden valossa tarkempi kuva suomalaisen Itä-Karjalan vuosien 1941-1944 miehityshallinnon rikoksista ihmisyyttä vastaan. Suomi hyökkäsi natsi-Saksan liittolaisena Neuvostoliittoon kesällä 1941 ja miehitti valtaosan Neuvosto-Karjalaa, joka oli tarkoitus liittää etnisesti puhtaaseen Suur-Suomen valtioon. Suomalainen miehityshallinto toteutti miehittämällään alueella rasismiin perustuvaa rotuerottelupolitiikkaa pakottamalla venäläiset keskitysleireihin. Suomalaiset perustivat miehittämäänsä Karjalaan 14 keskitysleiriä, 34 työleiriä, 42 sotavankileiriä ja yhdeksän vankilaa. Sodan aikana Karjalassa noin 50 000 ihmistä koki suomalaisen keskitysleirin tai muun vankeuden kauhut. Merkittävä osa keskitysleirivangeista oli lapsia. Suomalainen miehityshallinto oli osin saksalaistakin julmempi, mikä näkyi leirivankien määrässä suhteessa väestöön ja vuoden 1942 kuolleisuudessa. Miehitys johti eri arvioiden mukaan 7 000 - 14 000 ihmisen kuolemaan. Nälkään kuoli noin kolmannes suomalaisten keskitysleirien vangeista. Keväällä 2020 julkistetut Venäjän arkistojen aiemmin salaiset asiakirjat kertovat yksityiskohtaisesti karua kieltään suomalaisten keskitysleirien olosuhteista: ihmisiä nääntyi joukoittain nälkään ja pakkotyöhön, lääkintähuolto oli olematonta, toisinaan vankeja murhattiin mielivaltaisesti. Vartijoilla oli oikeus ampua lapsia, jotka karkasivat etsimään ruokaa, ja ruoskia julkisesti vankeja, jotka olivat syyllistyneet vähäisiin rikkomuksiin. On myös todisteita tapauksista, joissa naisia raiskattiin ja hyväksikäytettiin. Keväällä 2020 Venäjän Tutkintakomitea nosti syytteet Suomen miehityshallinnon toiminnasta rikosnimikkeellä kansanmurha. Tämä rikos ei vanhene. Käsillä olevassa kirjassa on kaksi osaa: professori Sergei Verigin analysoi Itä-Karjalan suomalaismiehitystä uusien tietojen valossa ja toimittaja Armas Mashin tarkastelee aiheen käsittelyä Neuvostoliiton ja Venäjän mediassa 1980-luvulta näihin päiviin. Sergei Verigin on historiatieteiden tohtori ja Petroskoin valtionyliopiston professori sekä Venäjän sotahistoriallisen seuran jäsen. Armas Mashin on suomenkielisen kulttuurilehti Carelian päätoimittaja Petroskoissa ja Venäjän sanomalehtimiesliiton jäsen. Heiltä on aiemmin ilmestynyt teos ”Sandarmohin arvoitus”.
Tässä kirjassa esitetään uusien todisteiden valossa tarkempi kuva suomalaisen Itä-Karjalan vuosien 1941-1944 miehityshallinnon rikoksista ihmisyyttä vastaan. Suomi hyökkäsi natsi-Saksan liittolaisena Neuvostoliittoon kesällä 1941 ja miehitti valtaosan Neuvosto-Karjalaa, joka oli tarkoitus liittää etnisesti puhtaaseen Suur-Suomen valtioon. Suomalainen miehityshallinto toteutti miehittämällään alueella rasismiin perustuvaa rotuerottelupolitiikkaa pakottamalla venäläiset keskitysleireihin. Suomalaiset perustivat miehittämäänsä Karjalaan 14 keskitysleiriä, 34 työleiriä, 42 sotavankileiriä ja yhdeksän vankilaa. Sodan aikana Karjalassa noin 50 000 ihmistä koki suomalaisen keskitysleirin tai muun vankeuden kauhut. Merkittävä osa keskitysleirivangeista oli lapsia. Suomalainen miehityshallinto oli osin saksalaistakin julmempi, mikä näkyi leirivankien määrässä suhteessa väestöön ja vuoden 1942 kuolleisuudessa. Miehitys johti eri arvioiden mukaan 7 000 - 14 000 ihmisen kuolemaan. Nälkään kuoli noin kolmannes suomalaisten keskitysleirien vangeista. Keväällä 2020 julkistetut Venäjän arkistojen aiemmin salaiset asiakirjat kertovat yksityiskohtaisesti karua kieltään suomalaisten keskitysleirien olosuhteista: ihmisiä nääntyi joukoittain nälkään ja pakkotyöhön, lääkintähuolto oli olematonta, toisinaan vankeja murhattiin mielivaltaisesti. Vartijoilla oli oikeus ampua lapsia, jotka karkasivat etsimään ruokaa, ja ruoskia julkisesti vankeja, jotka olivat syyllistyneet vähäisiin rikkomuksiin. On myös todisteita tapauksista, joissa naisia raiskattiin ja hyväksikäytettiin. Keväällä 2020 Venäjän Tutkintakomitea nosti syytteet Suomen miehityshallinnon toiminnasta rikosnimikkeellä kansanmurha. Tämä rikos ei vanhene. Käsillä olevassa kirjassa on kaksi osaa: professori Sergei Verigin analysoi Itä-Karjalan suomalaismiehitystä uusien tietojen valossa ja toimittaja Armas Mashin tarkastelee aiheen käsittelyä Neuvostoliiton ja Venäjän mediassa 1980-luvulta näihin päiviin. Sergei Verigin on historiatieteiden tohtori ja Petroskoin valtionyliopiston professori sekä Venäjän sotahistoriallisen seuran jäsen. Armas Mashin on suomenkielisen kulttuurilehti Carelian päätoimittaja Petroskoissa ja Venäjän sanomalehtimiesliiton jäsen. Heiltä on aiemmin ilmestynyt teos ”Sandarmohin arvoitus”.
EAN
9789525412369
BIC-kirjastoluokka:
HB
Hinta:
28.00 € 25.45 € veroton
Lisää samankaltaisia
Me käytämme evästeitä, jotta voisimme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sivustollamme. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää evästeistä (PDF-faili serverillämme). Klikkaa Hyväksyn jatkaaksesi selailua.
Valitse toimitusmaa tilaukselle: