Rekkajonoja itärajalla, venäläisiä lääkäreitä terveyskeskuksissa, puutulleja ja viisumikiistoja, suurvaltapolitiikkaa ja itsesensuuria, kiihkeitä lätkämatseja sekä muistoja entisestä Neuvostoliitosta – siinä aineksia suomalaisen median tarjoamalle kuvalle Venäjästä ja venäläisistä. Suhde itäiseen naapuriin on aina ollut Suomelle erityinen, ja maiden välisellä taloudellisella ja kulttuurisella yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä on koettu useita murroksia. Medialla on keskeinen asema näiden yhteiskunnallisten muutosten tulkinnassa, mutta kuinka se on tehtäväänsä tarttunut? Tässä kirjassa tutkijat tarkastelevat suomalaisen median Venäjä-journalismia ja siinä tapahtuneita muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Näin naapurista etsii samalla historiallisen vertailun avulla vastausta kysymykseen miten Venäjästä ja Neuvostoliitosta on saanut tai ei ole saanut kirjoittaa, ja mitkä aiheet ovat olleet arkoja tai vaikeita. Tutkimuksen kohteena ovat myös mediakeskustelu Suomen ja Neuvostoliiton välisistä sodista, käsityksemme venäläistaustaisista lääkäreistä sekä se, miten kansalaisten näkemykset Venäjästä ja venäläisistä poikkeavat median rakentamista tulkinnoista.
Rekkajonoja itärajalla, venäläisiä lääkäreitä terveyskeskuksissa, puutulleja ja viisumikiistoja, suurvaltapolitiikkaa ja itsesensuuria, kiihkeitä lätkämatseja sekä muistoja entisestä Neuvostoliitosta – siinä aineksia suomalaisen median tarjoamalle kuvalle Venäjästä ja venäläisistä. Suhde itäiseen naapuriin on aina ollut Suomelle erityinen, ja maiden välisellä taloudellisella ja kulttuurisella yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä on koettu useita murroksia. Medialla on keskeinen asema näiden yhteiskunnallisten muutosten tulkinnassa, mutta kuinka se on tehtäväänsä tarttunut? Tässä kirjassa tutkijat tarkastelevat suomalaisen median Venäjä-journalismia ja siinä tapahtuneita muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Näin naapurista etsii samalla historiallisen vertailun avulla vastausta kysymykseen miten Venäjästä ja Neuvostoliitosta on saanut tai ei ole saanut kirjoittaa, ja mitkä aiheet ovat olleet arkoja tai vaikeita. Tutkimuksen kohteena ovat myös mediakeskustelu Suomen ja Neuvostoliiton välisistä sodista, käsityksemme venäläistaustaisista lääkäreistä sekä se, miten kansalaisten näkemykset Venäjästä ja venäläisistä poikkeavat median rakentamista tulkinnoista.
Rekkajonoja itärajalla, venäläisiä lääkäreitä terveyskeskuksissa, puutulleja ja viisumikiistoja, suurvaltapolitiikkaa ja itsesensuuria, kiihkeitä lätkämatseja sekä muistoja entisestä Neuvostoliitosta - siinä aineksia suomalaisen median tarjoamalle kuvalle Venäjästä ja venäläisistä. Suhde itäiseen naapuriin on aina ollut Suomelle erityinen, ja maiden välisellä taloudellisella ja kulttuurisella yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä on koettu useita murroksia. Medialla on keskeinen asema näiden yhteiskunnallisten muutosten tulkinnassa, mutta kuinka se on tehtäväänsä tarttunut? Tässä kirjassa tutkijat tarkastelevat suomalaisen median Venäjä-journalismia ja siinä tapahtuneita muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Näin naapurista etsii samalla historiallisen vertailun avulla vastausta kysymykseen miten Venäjästä ja Neuvostoliitosta on saanut tai ei ole saanut kirjoittaa, ja mitkä aiheet ovat olleet arkoja tai vaikeita. Tutkimuksen kohteena ovat myös mediakeskustelu Suomen ja Neuvostoliiton välisistä sodista, käsityksemme venäläistaustaisista lääkäreistä sekä se, miten kansalaisten näkemykset Venäjästä ja venäläisistä poikkeavat median rakentamista tulkinnoista.
Rekkajonoja itärajalla, venäläisiä lääkäreitä terveyskeskuksissa, puutulleja ja viisumikiistoja, suurvaltapolitiikkaa ja itsesensuuria, kiihkeitä lätkämatseja sekä muistoja entisestä Neuvostoliitosta - siinä aineksia suomalaisen median tarjoamalle kuvalle Venäjästä ja venäläisistä. Suhde itäiseen naapuriin on aina ollut Suomelle erityinen, ja maiden välisellä taloudellisella ja kulttuurisella yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä on koettu useita murroksia. Medialla on keskeinen asema näiden yhteiskunnallisten muutosten tulkinnassa, mutta kuinka se on tehtäväänsä tarttunut? Tässä kirjassa tutkijat tarkastelevat suomalaisen median Venäjä-journalismia ja siinä tapahtuneita muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Näin naapurista etsii samalla historiallisen vertailun avulla vastausta kysymykseen miten Venäjästä ja Neuvostoliitosta on saanut tai ei ole saanut kirjoittaa, ja mitkä aiheet ovat olleet arkoja tai vaikeita. Tutkimuksen kohteena ovat myös mediakeskustelu Suomen ja Neuvostoliiton välisistä sodista, käsityksemme venäläistaustaisista lääkäreistä sekä se, miten kansalaisten näkemykset Venäjästä ja venäläisistä poikkeavat median rakentamista tulkinnoista.
