"Pettureita ja patriootteja" kertoo, mitä Stalin tahtoi Suomelta keväällä 1938 ja miten hän sai tahtonsa läpi. Siitä selviää, miten Mannerheim yritti suursodan oloissa ratkaista Suomen puolustuskysymyksen ja miten hän sovitti puolustuspolitiikkansa Hitlerin suunnitelmiin ja Stalinin tahtoon. Pettureita ja patriootteja pohtii suomalaisten omaa vastuuta sotavuosien tapahtumista, syyllisyyttä ja hyökkäyssotaan ryhtymistä. Se kartoittaa vastarinnan oikeutusta ja rajoja sodan aikana: Oliko Paasikivi venäläisten myötäilijä vai reaalipoliitikko ja kunnian mies? Miksi Eero A. Wuori siirtyi Tannerin linjalta kylmäveriseen politiikkaan? Säästyikö Mannerheim sotasyyllisyysoikeudenkäynniltä Stalinin armosta vai olosuhteiden pakosta?
Petturit ja patriootit seuraa sotien ajan ulko- ja puolustuspoliittisen ajattelun muotoutumista ja Paasikiven linjan syntymistä Jartsevin neuvotteluista 1938 yya-sopimuksen solmimiseen 1948. Teos valaisee sotapolitiikkaa kulissien takaa, hallituksen sotakabinetin neuvonpitoja, amerikkalaisten ja ruotsalaisten diplomaattien salaisia välitysyrityksiä sekä vaikutusvaltaisten suomalaisten sisäpiirien puuhia. Se paljastaa myös, miten venäläisten vakoojat tunkeutuivat ratkaisun hetkinä suomalaisen sotapolitiikan ytimeen.
"Pettureita ja patriootteja" kertoo, mitä Stalin tahtoi Suomelta keväällä 1938 ja miten hän sai tahtonsa läpi. Siitä selviää, miten Mannerheim yritti suursodan oloissa ratkaista Suomen puolustuskysymyksen ja miten hän sovitti puolustuspolitiikkansa Hitlerin suunnitelmiin ja Stalinin tahtoon. Pettureita ja patriootteja pohtii suomalaisten omaa vastuuta sotavuosien tapahtumista, syyllisyyttä ja hyökkäyssotaan ryhtymistä. Se kartoittaa vastarinnan oikeutusta ja rajoja sodan aikana: Oliko Paasikivi venäläisten myötäilijä vai reaalipoliitikko ja kunnian mies? Miksi Eero A. Wuori siirtyi Tannerin linjalta kylmäveriseen politiikkaan? Säästyikö Mannerheim sotasyyllisyysoikeudenkäynniltä Stalinin armosta vai olosuhteiden pakosta?
Petturit ja patriootit seuraa sotien ajan ulko- ja puolustuspoliittisen ajattelun muotoutumista ja Paasikiven linjan syntymistä Jartsevin neuvotteluista 1938 yya-sopimuksen solmimiseen 1948. Teos valaisee sotapolitiikkaa kulissien takaa, hallituksen sotakabinetin neuvonpitoja, amerikkalaisten ja ruotsalaisten diplomaattien salaisia välitysyrityksiä sekä vaikutusvaltaisten suomalaisten sisäpiirien puuhia. Se paljastaa myös, miten venäläisten vakoojat tunkeutuivat ratkaisun hetkinä suomalaisen sotapolitiikan ytimeen.
"Pettureita ja patriootteja" kertoo, mita Stalin tahtoi Suomelta kevaalla 1938 ja miten han sai tahtonsa lapi. Siita selviaa, miten Mannerheim yritti suursodan oloissa ratkaista Suomen puolustuskysymyksen ja miten han sovitti puolustuspolitiikkansa Hitlerin suunnitelmiin ja Stalinin tahtoon. Pettureita ja patriootteja pohtii suomalaisten omaa vastuuta sotavuosien tapahtumista, syyllisyytta ja hyokkayssotaan ryhtymista. Se kartoittaa vastarinnan oikeutusta ja rajoja sodan aikana: Oliko Paasikivi venalaisten myotailija vai reaalipoliitikko ja kunnian mies? Miksi Eero A. Wuori siirtyi Tannerin linjalta kylmaveriseen politiikkaan? Saastyiko Mannerheim sotasyyllisyysoikeudenkaynnilta Stalinin armosta vai olosuhteiden pakosta?
Petturit ja patriootit seuraa sotien ajan ulko- ja puolustuspoliittisen ajattelun muotoutumista ja Paasikiven linjan syntymista Jartsevin neuvotteluista 1938 yya-sopimuksen solmimiseen 1948. Teos valaisee sotapolitiikkaa kulissien takaa, hallituksen sotakabinetin neuvonpitoja, amerikkalaisten ja ruotsalaisten diplomaattien salaisia valitysyrityksia seka vaikutusvaltaisten suomalaisten sisapiirien puuhia. Se paljastaa myos, miten venalaisten vakoojat tunkeutuivat ratkaisun hetkina suomalaisen sotapolitiikan ytimeen.
"Pettureita ja patriootteja" kertoo, mita Stalin tahtoi Suomelta kevaalla 1938 ja miten han sai tahtonsa lapi. Siita selviaa, miten Mannerheim yritti suursodan oloissa ratkaista Suomen puolustuskysymyksen ja miten han sovitti puolustuspolitiikkansa Hitlerin suunnitelmiin ja Stalinin tahtoon. Pettureita ja patriootteja pohtii suomalaisten omaa vastuuta sotavuosien tapahtumista, syyllisyytta ja hyokkayssotaan ryhtymista. Se kartoittaa vastarinnan oikeutusta ja rajoja sodan aikana: Oliko Paasikivi venalaisten myotailija vai reaalipoliitikko ja kunnian mies? Miksi Eero A. Wuori siirtyi Tannerin linjalta kylmaveriseen politiikkaan? Saastyiko Mannerheim sotasyyllisyysoikeudenkaynnilta Stalinin armosta vai olosuhteiden pakosta?
Petturit ja patriootit seuraa sotien ajan ulko- ja puolustuspoliittisen ajattelun muotoutumista ja Paasikiven linjan syntymista Jartsevin neuvotteluista 1938 yya-sopimuksen solmimiseen 1948. Teos valaisee sotapolitiikkaa kulissien takaa, hallituksen sotakabinetin neuvonpitoja, amerikkalaisten ja ruotsalaisten diplomaattien salaisia valitysyrityksia seka vaikutusvaltaisten suomalaisten sisapiirien puuhia. Se paljastaa myos, miten venalaisten vakoojat tunkeutuivat ratkaisun hetkina suomalaisen sotapolitiikan ytimeen.
