LYHYT ESITTELY: Teos esittelee 2000-luvun Venajaa sosiaalisten verkostojen nakokulmasta. Painopiste on epavirallisten suhteiden merkityksissa arjessa, tyossa, kansalaistoiminnassa ja taloudessa. Presidentti Putinin kauden tiukentuneen valtiovallan myota hyvien suhteiden merkitys korostuu jalleen monilla elamanalueilla. Samalla markkinatalous, kansainvalistyminen, informaatioteknologia ja kaupallistunut julkisuus muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia Venaja-tutkijoita. Teoksessa on Lena Malmin valokuvakuvitus Pietarin kaupungin arjesta. PITKA ESITTELY: EPAVIRALLISET VERKOSTOT JYLLAAVAT YHA VENAJALLAVenalainen yhteiskunta on vanhojen ja uusien kaytantojen hybridiSuomalaisten Venajan-tutkijoiden kirjoittama uusi tietoteos Suhteiden Venaja (Gaudeamus 2008; toim. Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch) luotaa nykyvenalaista yhteiskuntaa sosiaalisten verkostojen nakokulmasta. Sosiaaliset verkostot ovat tarkeita kaikissa yhteiskunnissa, mutta Venajalla sosialismin ajan perinto korostaa niiden merkitysta. Neuvostoliitto oli “verkostojen yhteiskunta”, jossa suhteita tarvittiin arkielamasta selviytymiseen. Suunnitelmatalouden rinnalle syntyi henkilosuhteisiin perustuvaa epa¬virallista vaihtoa, jolla paikattiin pulaa kulutushyodykkeista, palveluista ja tiedosta.Nyky-Venajalla markkinatalous, kansainvalistyminen ja informaatioteknologia muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Ne ovat kuitenkin edelleen tarkeita, silla virallista jarjestelmaa pidetaan puutteellisena eika yhteiskunnallisiin instituutioihin luoteta. Henkilokohtainen suhde tuo turvaa ja vahentaa epavarmuutta niin arkielamassa, kansalaistoiminnassa kuin liike-elamassakin: ystava suosittelee patevaa laakaria tai remonttimiesta, kansalaisjarjestoja perustetaan ystavyys- ja sukulaissuhteiden varaan, ja yritykset loytavat alihankkijoita ja asiakkaita tuttavaverkostojen kautta.Verkostot kuitenkin myos jarruttavat kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja talouden kehittymista. Sosiaalisten verkostojen varaan rakentuva solidaarisuus ei laajene kansalaisjarjestoista muualle yhteiskuntaan - Venajalla luotetaan vain oman ryhman jaseniin. Vladimir Putinin kaudella henkilosuhteet olivat monien virkanimitysten taustalla, ja taloudellinen ja poliittinen valta kietoutuvat tiiviisti toisiinsa “Putinin piirissa”. Liike-elamassa hyodynnetaan epavirallisia ja laittomiakin ongelmanratkaisukeinoja niin kauan kuin ne auttavat paikkaamaan jarjestelman puutteita. Tallaiset keinot voivat kuitenkin muuttua rasitteiksi, jos ne alkavat haitata tehokasta toimintaa ja kilpailua.Suhteiden Venaja tarjoaa kiinnostavaa luettavaa kaikille Venajasta kiinnostuneille; artikkelit kasittelevat suhteiden merkitysta arjessa, tyossa, kulttuurissa ja taloudessa. Kuvituksena on Lena Malmin valokuvia Pietarin kaupungin arjesta.
Sisallys:
Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch - Johdanto: verkostojen Venaja
Risto Alapuro - Kansalaistoiminnan edellytyksia Venajalla
Suvi Salmenniemi - Yhta suurta perhetta - verkostot ja tunteet
kansalaisjarjestoissa
Rosa Vihavainen - Suhteet, yhteistoiminta ja ristiriidat asukasyhdistyksissa
Riitta Kosonen - Henkilosuhteet ja epavirallinen vaikuttaminen venalaisessa
liiketoiminnassa
Markku Lonkila - Sosiaaliset verkostot IT-liiketoiminnassa
Meri Larivaara - Luottamus potilaan ja laakarin suhteessa
Anna-Maria Salmi - Naapuruussuhteet Pietarissa
Marja Rytkonen - Aidit ja tyttaret - sukupolvet ja yhteiskunnan muutos
nykynaiskirjallisuudessa
Maija Jappinen - Suojattomuuden ja syyllisyyden siteet - naiset
vakivaltaisissa parisuhteissa
Ulla Hakanen - Homo sovieticus? Miesten valinen rakkaus nykykirjallisuudessa
Anna Rotkirch - Uusien venalaisten uudet palvelijat
LYHYT ESITTELY: Teos esittelee 2000-luvun Venäjää sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Painopiste on epävirallisten suhteiden merkityksissä arjessa, työssä, kansalaistoiminnassa ja taloudessa. Presidentti Putinin kauden tiukentuneen valtiovallan myötä hyvien suhteiden merkitys korostuu jälleen monilla elämänalueilla. Samalla markkinatalous, kansainvälistyminen, informaatioteknologia ja kaupallistunut julkisuus muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia Venäjä-tutkijoita. Teoksessa on Lena Malmin valokuvakuvitus Pietarin kaupungin arjesta. PITKÄ ESITTELY: EPÄVIRALLISET VERKOSTOT JYLLÄÄVÄT YHÄ VENÄJÄLLÄ Venäläinen yhteiskunta on vanhojen ja uusien käytäntöjen hybridi Suomalaisten Venäjän-tutkijoiden kirjoittama uusi tietoteos Suhteiden Venäjä (Gaudeamus 2008; toim. Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch) luotaa nykyvenäläistä yhteiskuntaa sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä kaikissa yhteiskunnissa, mutta Venäjällä sosialismin ajan perintö korostaa niiden merkitystä. Neuvostoliitto oli “verkostojen yhteiskunta”, jossa suhteita tarvittiin arkielämästä selviytymiseen. Suunnitelmatalouden rinnalle syntyi henkilösuhteisiin perustuvaa epä¬virallista vaihtoa, jolla paikattiin pulaa kulutushyödykkeistä, palveluista ja tiedosta. Nyky-Venäjällä markkinatalous, kansainvälistyminen ja informaatioteknologia muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Ne ovat kuitenkin edelleen tärkeitä, sillä virallista järjestelmää pidetään puutteellisena eikä yhteiskunnallisiin instituutioihin luoteta. Henkilökohtainen suhde tuo turvaa ja vähentää epävarmuutta niin arkielämässä, kansalaistoiminnassa kuin liike-elämässäkin: ystävä suosittelee pätevää lääkäriä tai remonttimiestä, kansalaisjärjestöjä perustetaan ystävyys- ja sukulaissuhteiden varaan, ja yritykset löytävät alihankkijoita ja asiakkaita tuttavaverkostojen kautta. Verkostot kuitenkin myös jarruttavat kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja talouden kehittymistä. Sosiaalisten verkostojen varaan rakentuva solidaarisuus ei laajene kansalaisjärjestöistä muualle yhteiskuntaan – Venäjällä luotetaan vain oman ryhmän jäseniin. Vladimir Putinin kaudella henkilösuhteet olivat monien virkanimitysten taustalla, ja taloudellinen ja poliittinen valta kietoutuvat tiiviisti toisiinsa “Putinin piirissä”. Liike-elämässä hyödynnetään epävirallisia ja laittomiakin ongelmanratkaisukeinoja niin kauan kuin ne auttavat paikkaamaan järjestelmän puutteita. Tällaiset keinot voivat kuitenkin muuttua rasitteiksi, jos ne alkavat haitata tehokasta toimintaa ja kilpailua. Suhteiden Venäjä tarjoaa kiinnostavaa luettavaa kaikille Venäjästä kiinnostuneille; artikkelit käsittelevät suhteiden merkitystä arjessa, työssä, kulttuurissa ja taloudessa. Kuvituksena on Lena Malmin valokuvia Pietarin kaupungin arjesta.
Sisällys:
Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch - Johdanto: verkostojen Venäjä
Risto Alapuro - Kansalaistoiminnan edellytyksiä Venäjällä
Suvi Salmenniemi - Yhtä suurta perhettä - verkostot ja tunteet
kansalaisjärjestöissä
Rosa Vihavainen - Suhteet, yhteistoiminta ja ristiriidat asukasyhdistyksissä
Riitta Kosonen - Henkilösuhteet ja epävirallinen vaikuttaminen venäläisessä
liiketoiminnassa
Markku Lonkila - Sosiaaliset verkostot IT-liiketoiminnassa
Meri Larivaara - Luottamus potilaan ja lääkärin suhteessa
Anna-Maria Salmi - Naapuruussuhteet Pietarissa
Marja Rytkönen - Äidit ja tyttäret - sukupolvet ja yhteiskunnan muutos
nykynaiskirjallisuudessa
Maija Jäppinen - Suojattomuuden ja syyllisyyden siteet - naiset
väkivaltaisissa parisuhteissa
Ulla Hakanen - Homo sovieticus? Miesten välinen rakkaus nykykirjallisuudessa
Anna Rotkirch - Uusien venäläisten uudet palvelijat
LYHYT ESITTELY: Teos esittelee 2000-luvun Venäjää sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Painopiste on epävirallisten suhteiden merkityksissä arjessa, työssä, kansalaistoiminnassa ja taloudessa. Presidentti Putinin kauden tiukentuneen valtiovallan myötä hyvien suhteiden merkitys korostuu jälleen monilla elämänalueilla. Samalla markkinatalous, kansainvälistyminen, informaatioteknologia ja kaupallistunut julkisuus muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia Venäjä-tutkijoita. Teoksessa on Lena Malmin valokuvakuvitus Pietarin kaupungin arjesta. PITKÄ ESITTELY: EPÄVIRALLISET VERKOSTOT JYLLÄÄVÄT YHÄ VENÄJÄLLÄ Venäläinen yhteiskunta on vanhojen ja uusien käytäntöjen hybridi Suomalaisten Venäjän-tutkijoiden kirjoittama uusi tietoteos Suhteiden Venäjä (Gaudeamus 2008; toim. Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch) luotaa nykyvenäläistä yhteiskuntaa sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä kaikissa yhteiskunnissa, mutta Venäjällä sosialismin ajan perintö korostaa niiden merkitystä. Neuvostoliitto oli “verkostojen yhteiskunta”, jossa suhteita tarvittiin arkielämästä selviytymiseen. Suunnitelmatalouden rinnalle syntyi henkilösuhteisiin perustuvaa epä¬virallista vaihtoa, jolla paikattiin pulaa kulutushyödykkeistä, palveluista ja tiedosta. Nyky-Venäjällä markkinatalous, kansainvälistyminen ja informaatioteknologia muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Ne ovat kuitenkin edelleen tärkeitä, sillä virallista järjestelmää pidetään puutteellisena eikä yhteiskunnallisiin instituutioihin luoteta. Henkilökohtainen suhde tuo turvaa ja vähentää epävarmuutta niin arkielämässä, kansalaistoiminnassa kuin liike-elämässäkin: ystävä suosittelee pätevää lääkäriä tai remonttimiestä, kansalaisjärjestöjä perustetaan ystävyys- ja sukulaissuhteiden varaan, ja yritykset löytävät alihankkijoita ja asiakkaita tuttavaverkostojen kautta. Verkostot kuitenkin myös jarruttavat kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja talouden kehittymistä. Sosiaalisten verkostojen varaan rakentuva solidaarisuus ei laajene kansalaisjärjestöistä muualle yhteiskuntaan – Venäjällä luotetaan vain oman ryhmän jäseniin. Vladimir Putinin kaudella henkilösuhteet olivat monien virkanimitysten taustalla, ja taloudellinen ja poliittinen valta kietoutuvat tiiviisti toisiinsa “Putinin piirissä”. Liike-elämässä hyödynnetään epävirallisia ja laittomiakin ongelmanratkaisukeinoja niin kauan kuin ne auttavat paikkaamaan järjestelmän puutteita. Tällaiset keinot voivat kuitenkin muuttua rasitteiksi, jos ne alkavat haitata tehokasta toimintaa ja kilpailua. Suhteiden Venäjä tarjoaa kiinnostavaa luettavaa kaikille Venäjästä kiinnostuneille; artikkelit käsittelevät suhteiden merkitystä arjessa, työssä, kulttuurissa ja taloudessa. Kuvituksena on Lena Malmin valokuvia Pietarin kaupungin arjesta.
Sisällys:
Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch - Johdanto: verkostojen Venäjä
Risto Alapuro - Kansalaistoiminnan edellytyksiä Venäjällä
Suvi Salmenniemi - Yhtä suurta perhettä - verkostot ja tunteet
kansalaisjärjestöissä
Rosa Vihavainen - Suhteet, yhteistoiminta ja ristiriidat asukasyhdistyksissä
Riitta Kosonen - Henkilösuhteet ja epävirallinen vaikuttaminen venäläisessä
liiketoiminnassa
Markku Lonkila - Sosiaaliset verkostot IT-liiketoiminnassa
Meri Larivaara - Luottamus potilaan ja lääkärin suhteessa
Anna-Maria Salmi - Naapuruussuhteet Pietarissa
Marja Rytkönen - Äidit ja tyttäret - sukupolvet ja yhteiskunnan muutos
nykynaiskirjallisuudessa
Maija Jäppinen - Suojattomuuden ja syyllisyyden siteet - naiset
väkivaltaisissa parisuhteissa
Ulla Hakanen - Homo sovieticus? Miesten välinen rakkaus nykykirjallisuudessa
Anna Rotkirch - Uusien venäläisten uudet palvelijat
LYHYT ESITTELY: Teos esittelee 2000-luvun Venajaa sosiaalisten verkostojen nakokulmasta. Painopiste on epavirallisten suhteiden merkityksissa arjessa, tyossa, kansalaistoiminnassa ja taloudessa. Presidentti Putinin kauden tiukentuneen valtiovallan myota hyvien suhteiden merkitys korostuu jalleen monilla elamanalueilla. Samalla markkinatalous, kansainvalistyminen, informaatioteknologia ja kaupallistunut julkisuus muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia Venaja-tutkijoita. Teoksessa on Lena Malmin valokuvakuvitus Pietarin kaupungin arjesta. PITKA ESITTELY: EPAVIRALLISET VERKOSTOT JYLLAAVAT YHA VENAJALLAVenalainen yhteiskunta on vanhojen ja uusien kaytantojen hybridiSuomalaisten Venajan-tutkijoiden kirjoittama uusi tietoteos Suhteiden Venaja (Gaudeamus 2008; toim. Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch) luotaa nykyvenalaista yhteiskuntaa sosiaalisten verkostojen nakokulmasta. Sosiaaliset verkostot ovat tarkeita kaikissa yhteiskunnissa, mutta Venajalla sosialismin ajan perinto korostaa niiden merkitysta. Neuvostoliitto oli “verkostojen yhteiskunta”, jossa suhteita tarvittiin arkielamasta selviytymiseen. Suunnitelmatalouden rinnalle syntyi henkilosuhteisiin perustuvaa epa¬virallista vaihtoa, jolla paikattiin pulaa kulutushyodykkeista, palveluista ja tiedosta.Nyky-Venajalla markkinatalous, kansainvalistyminen ja informaatioteknologia muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Ne ovat kuitenkin edelleen tarkeita, silla virallista jarjestelmaa pidetaan puutteellisena eika yhteiskunnallisiin instituutioihin luoteta. Henkilokohtainen suhde tuo turvaa ja vahentaa epavarmuutta niin arkielamassa, kansalaistoiminnassa kuin liike-elamassakin: ystava suosittelee patevaa laakaria tai remonttimiesta, kansalaisjarjestoja perustetaan ystavyys- ja sukulaissuhteiden varaan, ja yritykset loytavat alihankkijoita ja asiakkaita tuttavaverkostojen kautta.Verkostot kuitenkin myos jarruttavat kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja talouden kehittymista. Sosiaalisten verkostojen varaan rakentuva solidaarisuus ei laajene kansalaisjarjestoista muualle yhteiskuntaan - Venajalla luotetaan vain oman ryhman jaseniin. Vladimir Putinin kaudella henkilosuhteet olivat monien virkanimitysten taustalla, ja taloudellinen ja poliittinen valta kietoutuvat tiiviisti toisiinsa “Putinin piirissa”. Liike-elamassa hyodynnetaan epavirallisia ja laittomiakin ongelmanratkaisukeinoja niin kauan kuin ne auttavat paikkaamaan jarjestelman puutteita. Tallaiset keinot voivat kuitenkin muuttua rasitteiksi, jos ne alkavat haitata tehokasta toimintaa ja kilpailua.Suhteiden Venaja tarjoaa kiinnostavaa luettavaa kaikille Venajasta kiinnostuneille; artikkelit kasittelevat suhteiden merkitysta arjessa, tyossa, kulttuurissa ja taloudessa. Kuvituksena on Lena Malmin valokuvia Pietarin kaupungin arjesta.
Sisallys:
Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch - Johdanto: verkostojen Venaja
Risto Alapuro - Kansalaistoiminnan edellytyksia Venajalla
Suvi Salmenniemi - Yhta suurta perhetta - verkostot ja tunteet
kansalaisjarjestoissa
Rosa Vihavainen - Suhteet, yhteistoiminta ja ristiriidat asukasyhdistyksissa
Riitta Kosonen - Henkilosuhteet ja epavirallinen vaikuttaminen venalaisessa
liiketoiminnassa
Markku Lonkila - Sosiaaliset verkostot IT-liiketoiminnassa
Meri Larivaara - Luottamus potilaan ja laakarin suhteessa
Anna-Maria Salmi - Naapuruussuhteet Pietarissa
Marja Rytkonen - Aidit ja tyttaret - sukupolvet ja yhteiskunnan muutos
nykynaiskirjallisuudessa
Maija Jappinen - Suojattomuuden ja syyllisyyden siteet - naiset
vakivaltaisissa parisuhteissa
Ulla Hakanen - Homo sovieticus? Miesten valinen rakkaus nykykirjallisuudessa
Anna Rotkirch - Uusien venalaisten uudet palvelijat
