Neuvostovalta kä ytti kaunokirjallisuutta oman valtansa pö nkittä miseen.Bolsevikit aloittivat heti vallankumouksen puhjettua ankaran sensuurin.Valtion sensuurilaitoksen (Glavlit) lisä ksi tä rkeitä koneiston osia 1920- ja1930-luvuilla olivat Tseka/OGPU, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, kustannusliikkeet ja kirjastot, jotka toimeenpanivat puolueen ohjelman.
Koneiston tehtä vä nä oli etsiä ja tuhota puolueen kannalta vahingollinen
kirjallisuus ja ohjata kirjailijoita luomaan yksiselitteisesti bolsevistista
neuvostokirjallisuutta. Valvonta oli luonteeltaan totaalista: kohteena ei
ollut vain kirjailija vaan koko luomisprosessi, kä sikirjoitus, julkaistu
teos sekä lukijan ja kirjan kohtaaminen. Mikko Ylikangas työ skentelee tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Hä nen tutkimusalaansa kuuluvat myö s arkkitehtuuri ja
kaupunkisuunnittelu Neuvostoliitossa sekä huumausaineiden historia Suomessa.
Neuvostovalta käytti kaunokirjallisuutta oman valtansa pönkittämiseen.Bolsevikit aloittivat heti vallankumouksen puhjettua ankaran sensuurin.Valtion sensuurilaitoksen (Glavlit) lisäksi tärkeitä koneiston osia 1920- ja1930-luvuilla olivat Tseka/OGPU, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, kustannusliikkeet ja kirjastot, jotka toimeenpanivat puolueen ohjelman.
Koneiston tehtävänä oli etsiä ja tuhota puolueen kannalta vahingollinen
kirjallisuus ja ohjata kirjailijoita luomaan yksiselitteisesti bolsevistista
neuvostokirjallisuutta. Valvonta oli luonteeltaan totaalista: kohteena ei
ollut vain kirjailija vaan koko luomisprosessi, käsikirjoitus, julkaistu
teos sekä lukijan ja kirjan kohtaaminen. Mikko Ylikangas työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Hänen tutkimusalaansa kuuluvat myös arkkitehtuuri ja
kaupunkisuunnittelu Neuvostoliitossa sekä huumausaineiden historia Suomessa.
Neuvostovalta käytti kaunokirjallisuutta oman valtansa pönkittämiseen.Bolsevikit aloittivat heti vallankumouksen puhjettua ankaran sensuurin.Valtion sensuurilaitoksen (Glavlit) lisäksi tärkeitä koneiston osia 1920- ja1930-luvuilla olivat Tseka/OGPU, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, kustannusliikkeet ja kirjastot, jotka toimeenpanivat puolueen ohjelman.
Koneiston tehtävänä oli etsiä ja tuhota puolueen kannalta vahingollinen
kirjallisuus ja ohjata kirjailijoita luomaan yksiselitteisesti bolsevistista
neuvostokirjallisuutta. Valvonta oli luonteeltaan totaalista: kohteena ei
ollut vain kirjailija vaan koko luomisprosessi, käsikirjoitus, julkaistu
teos sekä lukijan ja kirjan kohtaaminen. Mikko Ylikangas työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Hänen tutkimusalaansa kuuluvat myös arkkitehtuuri ja
kaupunkisuunnittelu Neuvostoliitossa sekä huumausaineiden historia Suomessa.
Neuvostovalta kä ytti kaunokirjallisuutta oman valtansa pö nkittä miseen.Bolsevikit aloittivat heti vallankumouksen puhjettua ankaran sensuurin.Valtion sensuurilaitoksen (Glavlit) lisä ksi tä rkeitä koneiston osia 1920- ja1930-luvuilla olivat Tseka/OGPU, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, kustannusliikkeet ja kirjastot, jotka toimeenpanivat puolueen ohjelman.
Koneiston tehtä vä nä oli etsiä ja tuhota puolueen kannalta vahingollinen
kirjallisuus ja ohjata kirjailijoita luomaan yksiselitteisesti bolsevistista
neuvostokirjallisuutta. Valvonta oli luonteeltaan totaalista: kohteena ei
ollut vain kirjailija vaan koko luomisprosessi, kä sikirjoitus, julkaistu
teos sekä lukijan ja kirjan kohtaaminen. Mikko Ylikangas työ skentelee tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Hä nen tutkimusalaansa kuuluvat myö s arkkitehtuuri ja
kaupunkisuunnittelu Neuvostoliitossa sekä huumausaineiden historia Suomessa.
