Ihmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla tavoilla ja erilaisista näkökulmista. Mieli voi olla ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, kokemuksia ja tunteita mutta myös vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa. Miten mieli toimii? Voimmeko selittää rakastumista, empatiaa, muistamista tai vaikkapa alkoholismia aivotapahtumilla? Miksi mieli järkkyy, ja miten sitä voi korjata? Voimmeko erakoitua niin, etteivät muut ihmiset vaikuta meihin enää ollenkaan? Ihmisen mieli tarjoaa kokonaiskuvan aiheesta, joka on meille kaikille läheinen mutta josta silti tiedämme niin vähän. Aivotutkijat, psykiatrit, psykologit, filosofit, uskonto- ja yhteiskuntatieteilijät ja kulttuurintutkijat pohtivat ihmismielen kehitystä ja toimintaa biologian, psykologian ja yhteiskunnan kehyksessä.
Ihmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla tavoilla ja erilaisista näkökulmista. Mieli voi olla ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, kokemuksia ja tunteita mutta myös vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa. Miten mieli toimii? Voimmeko selittää rakastumista, empatiaa, muistamista tai vaikkapa alkoholismia aivotapahtumilla? Miksi mieli järkkyy, ja miten sitä voi korjata? Voimmeko erakoitua niin, etteivät muut ihmiset vaikuta meihin enää ollenkaan? Ihmisen mieli tarjoaa kokonaiskuvan aiheesta, joka on meille kaikille läheinen mutta josta silti tiedämme niin vähän. Aivotutkijat, psykiatrit, psykologit, filosofit, uskonto- ja yhteiskuntatieteilijät ja kulttuurintutkijat pohtivat ihmismielen kehitystä ja toimintaa biologian, psykologian ja yhteiskunnan kehyksessä.
