Suomen sisällissodassa arviolta 2600 naista tarttui aseisiin. Vain muutamat heistä taistelivat valkoisten puolella, ja varsinaiset naiskomppaniat syntyivät punakaartien yhteyteen. Osaltaan naiset ryhtyivät sotimaan Venäjällä syntyneiden naissotilaspataljoonien esimerkistä. Syyt ovat kuitenkin syvemmällä: naisen asema oli muuttumassa.Sotaan osallistuneiden naisten motiivia on perusteltu monilla, esimerkiksi taloudellisilla syillä. Kaikkein luontevin selitys näyttäisi sittenkin olevan se, että työväenluokkaiset naiset halusivat tukea vallankumousta taistelemalla ase kädessä miesten rinnalla, kirjoittaa Tuomas Hoppu.Hoppu käy läpi aseistettujen naisten sisällissodan vahvalla historiatutkijan auktoriteetilla. Kirja on kattavin naiskaarteista tehty teos. Sen lopussa on myös listaus kaikista noin kolmestakymmenestä sisällissodan naiskaartista.
Suomen sisällissodassa arviolta 2600 naista tarttui aseisiin. Vain muutamat heistä taistelivat valkoisten puolella, ja varsinaiset naiskomppaniat syntyivät punakaartien yhteyteen. Osaltaan naiset ryhtyivät sotimaan Venäjällä syntyneiden naissotilaspataljoonien esimerkistä. Syyt ovat kuitenkin syvemmällä: naisen asema oli muuttumassa.Sotaan osallistuneiden naisten motiivia on perusteltu monilla, esimerkiksi taloudellisilla syillä. Kaikkein luontevin selitys näyttäisi sittenkin olevan se, että työväenluokkaiset naiset halusivat tukea vallankumousta taistelemalla ase kädessä miesten rinnalla, kirjoittaa Tuomas Hoppu.Hoppu käy läpi aseistettujen naisten sisällissodan vahvalla historiatutkijan auktoriteetilla. Kirja on kattavin naiskaarteista tehty teos. Sen lopussa on myös listaus kaikista noin kolmestakymmenestä sisällissodan naiskaartista.
