Tikkakosken metalli- ja asetehdas perustettiin Tikkakosken kupeeseen 1893. Tämä mikrohistorialliseen tarkasteluun tukeutuva muistitietotutkimus seuraa tehtaan yhteisön vaiheita läpi koko sen historian, mutta erityisesti keskittyen vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin siellä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Tehtaan vaiheet historian saatossa ovat olleet vähintäänkin värikkäät poliittisista syistä, mutta värikkyys ulottui myös tehdashallien sisään työntekijöiden omaehtoiseen kulttuuriin ja huumoriperinteeseen. Tutkimus valottaa perhemäisen paikalliskulttuurin yhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta teollistumisen jälkimurroksessa. Kirjan otsikko Naurun voima kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Tehtaaseen ei menty tekemään ensisijaisesti työtä työn vuoksi, vaan hyvän työporukan vuoksi. Nauru ja huumori paljastavat yhteisöstä muutakin: niillä markkeerataan kerronnassa erityislaatuisia ja vaikeitakin muistoja sekä peitetään hiljaisuutta vielä vaikeampien asioiden kohdalla. Tutkimuksessa on käytetty 27 tikkakoskelaisen henkilön haastatteluja, joita on videoitu ja taltioitu vuodesta 1996 vuoteen 2017 asti.
Tikkakosken metalli- ja asetehdas perustettiin Tikkakosken kupeeseen 1893. Tämä mikrohistorialliseen tarkasteluun tukeutuva muistitietotutkimus seuraa tehtaan yhteisön vaiheita läpi koko sen historian, mutta erityisesti keskittyen vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin siellä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Tehtaan vaiheet historian saatossa ovat olleet vähintäänkin värikkäät poliittisista syistä, mutta värikkyys ulottui myös tehdashallien sisään työntekijöiden omaehtoiseen kulttuuriin ja huumoriperinteeseen. Tutkimus valottaa perhemäisen paikalliskulttuurin yhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta teollistumisen jälkimurroksessa. Kirjan otsikko Naurun voima kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Tehtaaseen ei menty tekemään ensisijaisesti työtä työn vuoksi, vaan hyvän työporukan vuoksi. Nauru ja huumori paljastavat yhteisöstä muutakin: niillä markkeerataan kerronnassa erityislaatuisia ja vaikeitakin muistoja sekä peitetään hiljaisuutta vielä vaikeampien asioiden kohdalla. Tutkimuksessa on käytetty 27 tikkakoskelaisen henkilön haastatteluja, joita on videoitu ja taltioitu vuodesta 1996 vuoteen 2017 asti.
