Runoilija Anni Sumari sanoo: "Runon ja proosan yhdistämisellä on lujat ja kiinteät perinteet kirjallisuuden historiassa. Niitä on yhdistetty monin eri tavoin, monissa toisistaan riippumattomissa ja toisistaan tietämättömissä kulttuureissa: niin tekivät viikingit, niin tekivät Japanin ja Kiinan erakkomunkit ja hovinaisrunoilijat, niin myös Afrikan sadunkertojat kylänuotioillaan ja britit rakastetuissa Robin Hood -legendoissaan. Proosan ja runon yhdistäminen
kuului niihin asioihin, jotka kiehtoivat minua eniten, kun lapsena halusin
kirjailijaksi."
Runo yhdistyy proosaan monin eri tavoin myös tässä Sumarin 16. kirjassa, joka esittelee ensyklopedistisen joukon lähes unohtuneita jumalia, kirjoittaa uudelleen proosarunoksi roomalaisen sotapäällikkö ja diktaattori Sullan
kadonneet muistelmat muistosanoineen, parodioi Danten Jumalaisen näytelmän "Helvettiä", manaa esiin kaikkien aikojen tarinankertojan Sheherazaden ja vääntelehtii romanssien ja erojen ristitulessa.
Unissani toistuva vaalea, pitkäsäärinen
jättiläisneito sentään yhä kierittää
udunohuen sukan pilvireunaa
ylöspäin, pitkin reittään.
