Tieto-Finlandia-ehdokas 2011 Trotski-elämäkerta valottaa intohimoisen vallankumousideologin traagisia elämänvaiheita
3.11.2011
Lev Trotski (1879–1940), oikealta nimeltään Lev Bronstein, oli bolsevikkivallankumouksen johtohahmoja Leninin ohella. Christer Pursiaisen teos Trotski on ensimmäinen Suomessa ilmestynyt elämäkerta tästä vallankumousmiehestä, joka oli myös puna-armeijan perustaja ja yksi tärkeimmistä kommunismin ideologeista. Elämäkerta luotaa Trotskin kautta Venäjän ja Neuvostoliiton 1900-luvun luonnetta ja vallankumouksen historiaa. Teos antaa myös uutta tietoa Trotskin oleskelusta Suomessa 1905 ja 1907, Trotskin suhtautumisesta Suomeen sotakomissaarina, Suomen sekaantumisesta sotaan bolsevikkeja vastaan ja Trotskin ajatuksista talvisodasta.
Bronsteinista tuli ammattivallankumouksellinen jo kahdeksantoistavuotiaana. Hänet pidätettiin poliittisen toimintansa vuoksi 1898 ja tuomittiin neljäksi vuodeksi hallinnolliseen karkotukseen Siperiaan. Vuonna 1902 hän pakeni syrjäisestä karkotuspaikastaan jättäen jälkeensä vaimonsa ja kaksi lastaan. Bronstein alkoi käyttää nimeä Trotski, jona hänet yleisesti tunnetaan.
Vuonna 1905 Trotski tasapainotteli mensevikkien ja bolsevikkien välillä pitäen yhteyttä kumpaankin ryhmään. Hän rakastui maanpaossa Pariisissa vallankumoukselliseen Natalia Sedovaan. Trotski piilotteli usean kuukauden ajan Itä-Suomessa ennen palaamistaan Pietariin.
Trotski karkotettiin tuon tuosta maasta toiseen. 1907 hän asettui asumaan Wieniin, jossa hän toimi vallankumouksellisten lehtien toimituksissa. Edellisenä vuonna hän oli kehitellyt jatkuvan vallankumouksen teoriansa. Hän hylkäsi mensevikkien näkemyksen, jonka mukaan tie sosialismiin edellyttäisi kapitalismin ja porvarillisen demokratian pitkähköä välivaihetta. Trotski ei hyväksynyt myöskään Leninin vuosisadan alun muotoilua ”työläisten ja talonpoikaiston demokraattisesta diktatuurista”, joka merkitsisi vallan kaappaamista porvareilta, mutta rajoittuisi lähinnä maanomistajaluokan hävittämiseen ja maan jakamiseen talonpojille. Hän vaati ”sosialistista vallankumousta” ja ”proletariaatin diktatuuria”.
Vuoden 1917 vallankumouksen aikana Trotski palasi Venäjälle ja siirtyi bolsevikkeihin, joiden johtoon hän nousi nopeasti. Trotski esitti elämänsä loppuun saakka, että hänen nuoruuden teoriansa on aitoa leninismiä tai jopa sen ennakointia. Vallankumouksen jälkeen Trotskista tuli kansankomissaari. Kun Leinin kuoli 1924, onnistui Stalin ja keskuskomitean enemmistö syrjäyttämään Trotski puoluejohdosta. Trotskin ja Stalinin välillä oli merkittäviä ideologisia erimielisyyksiä. Trotski joutui jälleen maanpakoon, mutta sekään ei riittänyt Stalinille: diktaattorin määräyksestä turvallisuuspalvelu NKVD murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
Christer Pursiainen, joka ei työesteiden vuoksi pystynyt osallistumaan ehdokkaiden nimeämistilaisuuteen, toteaa olevansa iloinen ehdokkuudesta ja ottavansa sen vastaan nöyrin mielin. ”Trotskikin ymmärsi, että palkinnot rohkaisevat uusiin taistoihin”, Pursiainen toteaa. ”Hän palautti kunniamerkit puna-armeijaan. Kerran Trotski kansalaissodan rintamatarkastuksessa pyysi komentajaa ilmoittamaan kaikkein parhaimmat sotilaat. Trotski jakoi jokaiselle hopeapaperiin käärityn sikarin. Mutta sikareita on vain kahdeksantoista ja palkittavia kaksikymmentä. Epäröimättä hän ojensi yhdeksännelletoista kellonsa ja viimeiselle Browning-revolverinsa.”
Christer Pursiainen
Christer Pursiainen (s. 1959) on valtiotieteen tohtori ja kirjoittanut lukuisia teoksia Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta ja politiikasta. Nykyisin hän toimii Itämeren valtioiden neuvoston sihteeristössä Tukholmassa vanhempana neuvonantajana.
Tieto-Finlandia-ehdokas 2011 Trotski-elämäkerta valottaa intohimoisen vallankumousideologin traagisia elämänvaiheita
3.11.2011
Lev Trotski (1879–1940), oikealta nimeltään Lev Bronstein, oli bolsevikkivallankumouksen johtohahmoja Leninin ohella. Christer Pursiaisen teos Trotski on ensimmäinen Suomessa ilmestynyt elämäkerta tästä vallankumousmiehestä, joka oli myös puna-armeijan perustaja ja yksi tärkeimmistä kommunismin ideologeista. Elämäkerta luotaa Trotskin kautta Venäjän ja Neuvostoliiton 1900-luvun luonnetta ja vallankumouksen historiaa. Teos antaa myös uutta tietoa Trotskin oleskelusta Suomessa 1905 ja 1907, Trotskin suhtautumisesta Suomeen sotakomissaarina, Suomen sekaantumisesta sotaan bolsevikkeja vastaan ja Trotskin ajatuksista talvisodasta.
Bronsteinista tuli ammattivallankumouksellinen jo kahdeksantoistavuotiaana. Hänet pidätettiin poliittisen toimintansa vuoksi 1898 ja tuomittiin neljäksi vuodeksi hallinnolliseen karkotukseen Siperiaan. Vuonna 1902 hän pakeni syrjäisestä karkotuspaikastaan jättäen jälkeensä vaimonsa ja kaksi lastaan. Bronstein alkoi käyttää nimeä Trotski, jona hänet yleisesti tunnetaan.
Vuonna 1905 Trotski tasapainotteli mensevikkien ja bolsevikkien välillä pitäen yhteyttä kumpaankin ryhmään. Hän rakastui maanpaossa Pariisissa vallankumoukselliseen Natalia Sedovaan. Trotski piilotteli usean kuukauden ajan Itä-Suomessa ennen palaamistaan Pietariin.
Trotski karkotettiin tuon tuosta maasta toiseen. 1907 hän asettui asumaan Wieniin, jossa hän toimi vallankumouksellisten lehtien toimituksissa. Edellisenä vuonna hän oli kehitellyt jatkuvan vallankumouksen teoriansa. Hän hylkäsi mensevikkien näkemyksen, jonka mukaan tie sosialismiin edellyttäisi kapitalismin ja porvarillisen demokratian pitkähköä välivaihetta. Trotski ei hyväksynyt myöskään Leninin vuosisadan alun muotoilua ”työläisten ja talonpoikaiston demokraattisesta diktatuurista”, joka merkitsisi vallan kaappaamista porvareilta, mutta rajoittuisi lähinnä maanomistajaluokan hävittämiseen ja maan jakamiseen talonpojille. Hän vaati ”sosialistista vallankumousta” ja ”proletariaatin diktatuuria”.
Vuoden 1917 vallankumouksen aikana Trotski palasi Venäjälle ja siirtyi bolsevikkeihin, joiden johtoon hän nousi nopeasti. Trotski esitti elämänsä loppuun saakka, että hänen nuoruuden teoriansa on aitoa leninismiä tai jopa sen ennakointia. Vallankumouksen jälkeen Trotskista tuli kansankomissaari. Kun Leinin kuoli 1924, onnistui Stalin ja keskuskomitean enemmistö syrjäyttämään Trotski puoluejohdosta. Trotskin ja Stalinin välillä oli merkittäviä ideologisia erimielisyyksiä. Trotski joutui jälleen maanpakoon, mutta sekään ei riittänyt Stalinille: diktaattorin määräyksestä turvallisuuspalvelu NKVD murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
Christer Pursiainen, joka ei työesteiden vuoksi pystynyt osallistumaan ehdokkaiden nimeämistilaisuuteen, toteaa olevansa iloinen ehdokkuudesta ja ottavansa sen vastaan nöyrin mielin. ”Trotskikin ymmärsi, että palkinnot rohkaisevat uusiin taistoihin”, Pursiainen toteaa. ”Hän palautti kunniamerkit puna-armeijaan. Kerran Trotski kansalaissodan rintamatarkastuksessa pyysi komentajaa ilmoittamaan kaikkein parhaimmat sotilaat. Trotski jakoi jokaiselle hopeapaperiin käärityn sikarin. Mutta sikareita on vain kahdeksantoista ja palkittavia kaksikymmentä. Epäröimättä hän ojensi yhdeksännelletoista kellonsa ja viimeiselle Browning-revolverinsa.”
Christer Pursiainen
Christer Pursiainen (s. 1959) on valtiotieteen tohtori ja kirjoittanut lukuisia teoksia Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta ja politiikasta. Nykyisin hän toimii Itämeren valtioiden neuvoston sihteeristössä Tukholmassa vanhempana neuvonantajana.
Tieto-Finlandia-ehdokas 2011 Trotski-elamakerta valottaa intohimoisen vallankumousideologin traagisia elamanvaiheita
3.11.2011
Lev Trotski (1879-1940), oikealta nimeltaan Lev Bronstein, oli bolsevikkivallankumouksen johtohahmoja Leninin ohella. Christer Pursiaisen teos Trotski on ensimmainen Suomessa ilmestynyt elamakerta tasta vallankumousmiehesta, joka oli myos puna-armeijan perustaja ja yksi tarkeimmista kommunismin ideologeista. Elamakerta luotaa Trotskin kautta Venajan ja Neuvostoliiton 1900-luvun luonnetta ja vallankumouksen historiaa. Teos antaa myos uutta tietoa Trotskin oleskelusta Suomessa 1905 ja 1907, Trotskin suhtautumisesta Suomeen sotakomissaarina, Suomen sekaantumisesta sotaan bolsevikkeja vastaan ja Trotskin ajatuksista talvisodasta.
Bronsteinista tuli ammattivallankumouksellinen jo kahdeksantoistavuotiaana. Hanet pidatettiin poliittisen toimintansa vuoksi 1898 ja tuomittiin neljaksi vuodeksi hallinnolliseen karkotukseen Siperiaan. Vuonna 1902 han pakeni syrjaisesta karkotuspaikastaan jattaen jalkeensa vaimonsa ja kaksi lastaan. Bronstein alkoi kayttaa nimea Trotski, jona hanet yleisesti tunnetaan.
Vuonna 1905 Trotski tasapainotteli mensevikkien ja bolsevikkien valilla pitaen yhteytta kumpaankin ryhmaan. Han rakastui maanpaossa Pariisissa vallankumoukselliseen Natalia Sedovaan. Trotski piilotteli usean kuukauden ajan Ita-Suomessa ennen palaamistaan Pietariin.
Trotski karkotettiin tuon tuosta maasta toiseen. 1907 han asettui asumaan Wieniin, jossa han toimi vallankumouksellisten lehtien toimituksissa. Edellisena vuonna han oli kehitellyt jatkuvan vallankumouksen teoriansa. Han hylkasi mensevikkien nakemyksen, jonka mukaan tie sosialismiin edellyttaisi kapitalismin ja porvarillisen demokratian pitkahkoa valivaihetta. Trotski ei hyvaksynyt myoskaan Leninin vuosisadan alun muotoilua ”tyolaisten ja talonpoikaiston demokraattisesta diktatuurista”, joka merkitsisi vallan kaappaamista porvareilta, mutta rajoittuisi lahinna maanomistajaluokan havittamiseen ja maan jakamiseen talonpojille. Han vaati ”sosialistista vallankumousta” ja ”proletariaatin diktatuuria”.
Vuoden 1917 vallankumouksen aikana Trotski palasi Venajalle ja siirtyi bolsevikkeihin, joiden johtoon han nousi nopeasti. Trotski esitti elamansa loppuun saakka, etta hanen nuoruuden teoriansa on aitoa leninismia tai jopa sen ennakointia. Vallankumouksen jalkeen Trotskista tuli kansankomissaari. Kun Leinin kuoli 1924, onnistui Stalin ja keskuskomitean enemmisto syrjayttamaan Trotski puoluejohdosta. Trotskin ja Stalinin valilla oli merkittavia ideologisia erimielisyyksia. Trotski joutui jalleen maanpakoon, mutta sekaan ei riittanyt Stalinille: diktaattorin maarayksesta turvallisuuspalvelu NKVD murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
Christer Pursiainen, joka ei tyoesteiden vuoksi pystynyt osallistumaan ehdokkaiden nimeamistilaisuuteen, toteaa olevansa iloinen ehdokkuudesta ja ottavansa sen vastaan noyrin mielin. ”Trotskikin ymmarsi, etta palkinnot rohkaisevat uusiin taistoihin”, Pursiainen toteaa. ”Han palautti kunniamerkit puna-armeijaan. Kerran Trotski kansalaissodan rintamatarkastuksessa pyysi komentajaa ilmoittamaan kaikkein parhaimmat sotilaat. Trotski jakoi jokaiselle hopeapaperiin kaarityn sikarin. Mutta sikareita on vain kahdeksantoista ja palkittavia kaksikymmenta. Eparoimatta han ojensi yhdeksannelletoista kellonsa ja viimeiselle Browning-revolverinsa.”
Christer Pursiainen
Christer Pursiainen (s. 1959) on valtiotieteen tohtori ja kirjoittanut lukuisia teoksia Venajan ja Neuvostoliiton historiasta ja politiikasta. Nykyisin han toimii Itameren valtioiden neuvoston sihteeristossa Tukholmassa vanhempana neuvonantajana.
Tieto-Finlandia-ehdokas 2011 Trotski-elamakerta valottaa intohimoisen vallankumousideologin traagisia elamanvaiheita
3.11.2011
Lev Trotski (1879-1940), oikealta nimeltaan Lev Bronstein, oli bolsevikkivallankumouksen johtohahmoja Leninin ohella. Christer Pursiaisen teos Trotski on ensimmainen Suomessa ilmestynyt elamakerta tasta vallankumousmiehesta, joka oli myos puna-armeijan perustaja ja yksi tarkeimmista kommunismin ideologeista. Elamakerta luotaa Trotskin kautta Venajan ja Neuvostoliiton 1900-luvun luonnetta ja vallankumouksen historiaa. Teos antaa myos uutta tietoa Trotskin oleskelusta Suomessa 1905 ja 1907, Trotskin suhtautumisesta Suomeen sotakomissaarina, Suomen sekaantumisesta sotaan bolsevikkeja vastaan ja Trotskin ajatuksista talvisodasta.
Bronsteinista tuli ammattivallankumouksellinen jo kahdeksantoistavuotiaana. Hanet pidatettiin poliittisen toimintansa vuoksi 1898 ja tuomittiin neljaksi vuodeksi hallinnolliseen karkotukseen Siperiaan. Vuonna 1902 han pakeni syrjaisesta karkotuspaikastaan jattaen jalkeensa vaimonsa ja kaksi lastaan. Bronstein alkoi kayttaa nimea Trotski, jona hanet yleisesti tunnetaan.
Vuonna 1905 Trotski tasapainotteli mensevikkien ja bolsevikkien valilla pitaen yhteytta kumpaankin ryhmaan. Han rakastui maanpaossa Pariisissa vallankumoukselliseen Natalia Sedovaan. Trotski piilotteli usean kuukauden ajan Ita-Suomessa ennen palaamistaan Pietariin.
Trotski karkotettiin tuon tuosta maasta toiseen. 1907 han asettui asumaan Wieniin, jossa han toimi vallankumouksellisten lehtien toimituksissa. Edellisena vuonna han oli kehitellyt jatkuvan vallankumouksen teoriansa. Han hylkasi mensevikkien nakemyksen, jonka mukaan tie sosialismiin edellyttaisi kapitalismin ja porvarillisen demokratian pitkahkoa valivaihetta. Trotski ei hyvaksynyt myoskaan Leninin vuosisadan alun muotoilua ”tyolaisten ja talonpoikaiston demokraattisesta diktatuurista”, joka merkitsisi vallan kaappaamista porvareilta, mutta rajoittuisi lahinna maanomistajaluokan havittamiseen ja maan jakamiseen talonpojille. Han vaati ”sosialistista vallankumousta” ja ”proletariaatin diktatuuria”.
Vuoden 1917 vallankumouksen aikana Trotski palasi Venajalle ja siirtyi bolsevikkeihin, joiden johtoon han nousi nopeasti. Trotski esitti elamansa loppuun saakka, etta hanen nuoruuden teoriansa on aitoa leninismia tai jopa sen ennakointia. Vallankumouksen jalkeen Trotskista tuli kansankomissaari. Kun Leinin kuoli 1924, onnistui Stalin ja keskuskomitean enemmisto syrjayttamaan Trotski puoluejohdosta. Trotskin ja Stalinin valilla oli merkittavia ideologisia erimielisyyksia. Trotski joutui jalleen maanpakoon, mutta sekaan ei riittanyt Stalinille: diktaattorin maarayksesta turvallisuuspalvelu NKVD murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
Christer Pursiainen, joka ei tyoesteiden vuoksi pystynyt osallistumaan ehdokkaiden nimeamistilaisuuteen, toteaa olevansa iloinen ehdokkuudesta ja ottavansa sen vastaan noyrin mielin. ”Trotskikin ymmarsi, etta palkinnot rohkaisevat uusiin taistoihin”, Pursiainen toteaa. ”Han palautti kunniamerkit puna-armeijaan. Kerran Trotski kansalaissodan rintamatarkastuksessa pyysi komentajaa ilmoittamaan kaikkein parhaimmat sotilaat. Trotski jakoi jokaiselle hopeapaperiin kaarityn sikarin. Mutta sikareita on vain kahdeksantoista ja palkittavia kaksikymmenta. Eparoimatta han ojensi yhdeksannelletoista kellonsa ja viimeiselle Browning-revolverinsa.”
Christer Pursiainen
Christer Pursiainen (s. 1959) on valtiotieteen tohtori ja kirjoittanut lukuisia teoksia Venajan ja Neuvostoliiton historiasta ja politiikasta. Nykyisin han toimii Itameren valtioiden neuvoston sihteeristossa Tukholmassa vanhempana neuvonantajana.
