Venäjän historiaa on kirjoitettu paljolti suurmiesten kautta, ja suurelle yleisölle ovat tuttuja Lenin ja Hrustsov, Dostojevski ja Tolstoi. Mutta miten naiset ovat vaikuttaneet Venäjällä 1700-luvulta nykypäivään? Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa valottaa Venäjän historiaa lokakuun vallankumouksesta Pussy Riotiin, Katariina Suuren valtakaudesta Venäjän uusrikkaisiin liikenaisiin sekä kirjallisuussalongeista ja babuskojen mökeistä Kremlin kabinetteihin. Se esittelee taiteen, tieteen, uskonnon, talouselämän ja politiikan naisvaikuttajia ja kysyy, miten he ovat kulloinkin hakeneet omaa paikkaansa yhteiskunnassa ja mikä heidän kokemuksiaan yhdistää ja erottaa eri aikoina. Yksittäisten naisten elämäntarinat sijoittuvat keskeisiä historiallisia tapahtumia vasten. Näin teos rakentaa monimuotoisen kuvan historiankirjoituksessa usein näkymättömäksi jääneistä ihmisistä ja ilmiöistä sekä samalla auttaa ymmärtämään venäläistä yhteiskuntaa ja mielenmaisemaa. Teos on suunnattu Venäjän historiasta ja naishistoriasta kiinnostuneille, mutta se soveltuu myös kulttuurihistorian, sukupuolentutkimuksen, yhteiskuntatieteiden ja Venäjän tutkimuksen opintoihin.
Toimittajat
Arja Rosenholm on venäjän kielen ja kulttuurin professori Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalojaan ovat venäläisen kulttuurin ja kirjallisuuden historia, venäläisten naisten kirjallisuus sekä populaarikulttuurin ja tilallisuuden ulottuvuudet.
Suvi Salmenniemi on sosiologian apulaisprofessori Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet venäläistä kansalaistoimintaa, sukupuolijärjestelmää ja yhteiskuntaluokkia.
Marja Sorvari on venäjän yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, Joensuussa. Hän on tutkinut venäläisten naisten omaelämäkertoja ja nykyproosaa, Venäjän terveyskulttuuria sekä venäläisiä maahanmuuttajakirjailijoita.
Venäjän historiaa on kirjoitettu paljolti suurmiesten kautta, ja suurelle yleisölle ovat tuttuja Lenin ja Hrushtshov, Dostojevski ja Tolstoi. Mutta miten naiset ovat vaikuttaneet Venäjällä 1700-luvulta nykypäivään?