Suuren Laatokan pohjoisosassa, noin 40 kilometriä rannikosta, kohoavat jylhänkauniit Valamon saaret. Jo ammoin perustettiin saarille ortodoksinen luostari. Monissa sodissa ja tulipaloissa luostari tuhoutui, mutta nousi aina uudelleen tuhkasta ja jatkoi toimintaansa. Luostarin vaikutus säteili laajalle ympäristöön, jopa kauas uudelle mantereelle saakka.
Monet Pohjois-Venäjän luostareista kuten tunnetut Solovetskin ja Syvärin luostari olivat Valamossa kilvoitelleiden munkkiveljien perustamia. Vuonna 1793 vihittiin Valamossa kahdeksan munkkia matkalle halki Venäjän ja Siperian tekemään ortodoksista lähetystyötä Alaskassa. Valamon luostari oli Venäjän keisariperheiden erityisessä suosiossa. Aleksanteri I lahjoitti luostarille täydellisen kulta- ja ho-peabrokadista ommellun puvuston, johon kuului 11 papin ja 5 diakonin pukua. Luostari eli loistonsa päiviä viime vuosisadan vaihteen aikoina. Uusi mahtava pääkirkko oli vasta valmistunut, veljestön lukumäärä nousi toiselle tuhannelle. Luostarin maine kiiri kaikkialle kristilliseen maailmaan ja toivioretkeläisiä saapui Valamoon läheltä ja kaukaa. Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä Valamo muodostui monien suomalaisten niinkuin myös ulkomaalaisten-kin matkailukohteeksi. Presidentti Ståhlberg vieraili Valamon luostarissa 18. kesäkuuta 1920. Hänelle tarjottiin päivällinen "keisarillisessa huoneistossa", jossa Aleksanteri II puolisonsa Maria Aleksandrovnan kanssa on asunut luostarissa käydessään. Vuoden 1923 karjalaisten heimojuhlat kokosivat Valamoon 3000 osanottajaa ja vuonna 1933 piti lottajärjestö kesäiset lottapäivät Valamossa. Tanskan prinssi Wilhelm vieraili luostarissa vuonna 1938. Sotien seurauksena rajan taakse jääneen luostarin toiminta jatkuu nyt Heinävedellä Uuden Valamon luostarissa. Siitä on muodostunut ortodoksisen kirkon ja ortodoksien tärkeä kokous- ja kohtauspaikka. Vuonna 1977 vihitty uusi kirkko nähtävyyksineen sekä luostarialuetta ympäröivä kaunis luonto kerää kesäisin runsaasti matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kirjan runsas kuvitus ja asiantuntijoiden kuvaukset kertovat Valamon saarien luonnosta, kirkkoarkkitehtuurista, elämästä ja tapahtumista luostarisaarilla sekä Uudesta Valamosta Heinävedellä. Valamo ja sen sanoma - pyhäinkuvat, ikonit, valamolainen musiikki ja kirjallisuus, Valamon henkinen ja hengellinen sanoma ovat elävää todellisuutta, joka puhuttelee myös tämänpäivän ihmistä.
Suuren Laatokan pohjoisosassa, noin 40 kilometriä rannikosta, kohoavat jylhänkauniit Valamon saaret. Jo ammoin perustettiin saarille ortodoksinen luostari. Monissa sodissa ja tulipaloissa luostari tuhoutui, mutta nousi aina uudelleen tuhkasta ja jatkoi toimintaansa. Luostarin vaikutus säteili laajalle ympäristöön, jopa kauas uudelle mantereelle saakka. Monet Pohjois-Venäjän luostareista kuten tunnetut Solovetskin ja Syvärin luostari olivat Valamossa kilvoitelleiden munkkiveljien perustamia. Vuonna 1793 vihittiin Valamossa kahdeksan munkkia matkalle halki Venäjän ja Siperian tekemään ortodoksista lähetystyötä Alaskassa. Valamon luostari oli Venäjän keisariperheiden erityisessä suosiossa. Aleksanteri I lahjoitti luostarille täydellisen kulta- ja ho-peabrokadista ommellun puvuston, johon kuului 11 papin ja 5 diakonin pukua. Luostari eli loistonsa päiviä viime vuosisadan vaihteen aikoina. Uusi mahtava pääkirkko oli vasta valmistunut, veljestön lukumäärä nousi toiselle tuhannelle. Luostarin maine kiiri kaikkialle kristilliseen maailmaan ja toivioretkeläisiä saapui Valamoon läheltä ja kaukaa. Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä Valamo muodostui monien suomalaisten niinkuin myös ulkomaalaisten-kin matkailukohteeksi. Presidentti Ståhlberg vieraili Valamon luostarissa 18. kesäkuuta 1920. Hänelle tarjottiin päivällinen "keisarillisessa huoneistossa", jossa Aleksanteri II puolisonsa Maria Aleksandrovnan kanssa on asunut luostarissa käydessään. Vuoden 1923 karjalaisten heimojuhlat kokosivat Valamoon 3000 osanottajaa ja vuonna 1933 piti lottajärjestö kesäiset lottapäivät Valamossa. Tanskan prinssi Wilhelm vieraili luostarissa vuonna 1938. Sotien seurauksena rajan taakse jääneen luostarin toiminta jatkuu nyt Heinävedellä Uuden Valamon luostarissa. Siitä on muodostunut ortodoksisen kirkon ja ortodoksien tärkeä kokous- ja kohtauspaikka. Vuonna 1977 vihitty uusi kirkko nähtävyyksineen sekä luostarialuetta ympäröivä kaunis luonto kerää kesäisin runsaasti matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kirjan runsas kuvitus ja asiantuntijoiden kuvaukset kertovat Valamon saarien luonnosta, kirkkoarkkitehtuurista, elämästä ja tapahtumista luostarisaarilla sekä Uudesta Valamosta Heinävedellä. Valamo ja sen sanoma - pyhäinkuvat, ikonit, valamolainen musiikki ja kirjallisuus, Valamon henkinen ja hengellinen sanoma ovat elävää todellisuutta, joka puhuttelee myös tämänpäivän ihmistä.
Suuren Laatokan pohjoisosassa, noin 40 kilometria rannikosta, kohoavat jylhankauniit Valamon saaret. Jo ammoin perustettiin saarille ortodoksinen luostari. Monissa sodissa ja tulipaloissa luostari tuhoutui, mutta nousi aina uudelleen tuhkasta ja jatkoi toimintaansa. Luostarin vaikutus sateili laajalle ymparistoon, jopa kauas uudelle mantereelle saakka.Monet Pohjois-Venajan luostareista kuten tunnetut Solovetskin ja Syvarin luostari olivat Valamossa kilvoitelleiden munkkiveljien perustamia. Vuonna 1793 vihittiin Valamossa kahdeksan munkkia matkalle halki Venajan ja Siperian tekemaan ortodoksista lahetystyota Alaskassa. Valamon luostari oli Venajan keisariperheiden erityisessa suosiossa. Aleksanteri I lahjoitti luostarille taydellisen kulta- ja ho-peabrokadista ommellun puvuston, johon kuului 11 papin ja 5 diakonin pukua. Luostari eli loistonsa paivia viime vuosisadan vaihteen aikoina. Uusi mahtava paakirkko oli vasta valmistunut, veljeston lukumaara nousi toiselle tuhannelle. Luostarin maine kiiri kaikkialle kristilliseen maailmaan ja toivioretkelaisia saapui Valamoon lahelta ja kaukaa. Suomen itsenaisyyden ensimmaisina vuosikymmenina Valamo muodostui monien suomalaisten niinkuin myos ulkomaalaisten-kin matkailukohteeksi. Presidentti Stahlberg vieraili Valamon luostarissa 18. kesakuuta 1920. Hanelle tarjottiin paivallinen "keisarillisessa huoneistossa", jossa Aleksanteri II puolisonsa Maria Aleksandrovnan kanssa on asunut luostarissa kaydessaan. Vuoden 1923 karjalaisten heimojuhlat kokosivat Valamoon 3000 osanottajaa ja vuonna 1933 piti lottajarjesto kesaiset lottapaivat Valamossa. Tanskan prinssi Wilhelm vieraili luostarissa vuonna 1938. Sotien seurauksena rajan taakse jaaneen luostarin toiminta jatkuu nyt Heinavedella Uuden Valamon luostarissa. Siita on muodostunut ortodoksisen kirkon ja ortodoksien tarkea kokous- ja kohtauspaikka. Vuonna 1977 vihitty uusi kirkko nahtavyyksineen seka luostarialuetta ymparoiva kaunis luonto keraa kesaisin runsaasti matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kirjan runsas kuvitus ja asiantuntijoiden kuvaukset kertovat Valamon saarien luonnosta, kirkkoarkkitehtuurista, elamasta ja tapahtumista luostarisaarilla seka Uudesta Valamosta Heinavedella. Valamo ja sen sanoma - pyhainkuvat, ikonit, valamolainen musiikki ja kirjallisuus, Valamon henkinen ja hengellinen sanoma ovat elavaa todellisuutta, joka puhuttelee myos tamanpaivan ihmista.
Suuren Laatokan pohjoisosassa, noin 40 kilometria rannikosta, kohoavat jylhankauniit Valamon saaret. Jo ammoin perustettiin saarille ortodoksinen luostari. Monissa sodissa ja tulipaloissa luostari tuhoutui, mutta nousi aina uudelleen tuhkasta ja jatkoi toimintaansa. Luostarin vaikutus sateili laajalle ymparistoon, jopa kauas uudelle mantereelle saakka.Monet Pohjois-Venajan luostareista kuten tunnetut Solovetskin ja Syvarin luostari olivat Valamossa kilvoitelleiden munkkiveljien perustamia. Vuonna 1793 vihittiin Valamossa kahdeksan munkkia matkalle halki Venajan ja Siperian tekemaan ortodoksista lahetystyota Alaskassa. Valamon luostari oli Venajan keisariperheiden erityisessa suosiossa. Aleksanteri I lahjoitti luostarille taydellisen kulta- ja ho-peabrokadista ommellun puvuston, johon kuului 11 papin ja 5 diakonin pukua. Luostari eli loistonsa paivia viime vuosisadan vaihteen aikoina. Uusi mahtava paakirkko oli vasta valmistunut, veljeston lukumaara nousi toiselle tuhannelle. Luostarin maine kiiri kaikkialle kristilliseen maailmaan ja toivioretkelaisia saapui Valamoon lahelta ja kaukaa. Suomen itsenaisyyden ensimmaisina vuosikymmenina Valamo muodostui monien suomalaisten niinkuin myos ulkomaalaisten-kin matkailukohteeksi. Presidentti Stahlberg vieraili Valamon luostarissa 18. kesakuuta 1920. Hanelle tarjottiin paivallinen "keisarillisessa huoneistossa", jossa Aleksanteri II puolisonsa Maria Aleksandrovnan kanssa on asunut luostarissa kaydessaan. Vuoden 1923 karjalaisten heimojuhlat kokosivat Valamoon 3000 osanottajaa ja vuonna 1933 piti lottajarjesto kesaiset lottapaivat Valamossa. Tanskan prinssi Wilhelm vieraili luostarissa vuonna 1938. Sotien seurauksena rajan taakse jaaneen luostarin toiminta jatkuu nyt Heinavedella Uuden Valamon luostarissa. Siita on muodostunut ortodoksisen kirkon ja ortodoksien tarkea kokous- ja kohtauspaikka. Vuonna 1977 vihitty uusi kirkko nahtavyyksineen seka luostarialuetta ymparoiva kaunis luonto keraa kesaisin runsaasti matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kirjan runsas kuvitus ja asiantuntijoiden kuvaukset kertovat Valamon saarien luonnosta, kirkkoarkkitehtuurista, elamasta ja tapahtumista luostarisaarilla seka Uudesta Valamosta Heinavedella. Valamo ja sen sanoma - pyhainkuvat, ikonit, valamolainen musiikki ja kirjallisuus, Valamon henkinen ja hengellinen sanoma ovat elavaa todellisuutta, joka puhuttelee myos tamanpaivan ihmista.
