Venäjänkielinen laitos kirjasta Suomi, Ruotsi ja Venäjä tuhat vuotta naapureina.
"Pohjoismaihin asettuneet venäläiset toimittajat Natalia Erchova ja Irina Dergacheva ovat kirjoittaneet eloisan ja tarkkasilmäisiä huomioita sisältävän artikkelikokoelman niistä historian henkilöistä, joiden elämäntarinat kietoutuvat kolmen maan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän kohtaloihin. Monien tarinat ulottuvat pidemmällekin - kirjasta käy ilmi, miten maamme ovat aina olleet osa laajempaa eurooppalaista historiaa ja kulttuuria.
Saamme lukea, kuinka venäläinen suuriruhtinatar naitetaan ruotsalaiselle prinssille ja kuinka hänen tiensä kulkee Coco Chanelin muotihuoneitten kautta Amerikkaan, kuinka ruotsalainen aatelismies rakastuu Ranskan kuningatar Marie-Antoinetteen ja miten katkerasti hän katuu ettei pysty pelastamaan tätä vallankumouksen melskeistä, miten venäläiset sotajoukot valloittavat Visbyn ampumatta laukaustakaan, ja kuinka Helsinkiin Bomarsundin linnoituksen kivistä rakennettuun venäläiseen teatteriin tulee kummitus...
Toimittajakollegoiden kirja vilisee historiallisia yksityiskohtia. He ovat itse vierailleet kaikilla paikoilla joita kuvaavat. Tarinat syntyvät esineistä, jotka ovat säilyneet menneiltä ajoilta, perinteistä, juhlista, museoiden kokoelmista, ruokailuvälineistä, resepteistä, kunnostetuista vanhoista rakennuksista. He ovat tehneet lukemattomia asiantuntijahaastatteluja ja viettäneet tuntikausia arkistoissa.
Aika viikinkien varhaisista retkistä Venäjän vallankumoukseen hahmottuu eläväksi historiaksi, joka osoittaa minkälaisista yhteisistä juurista erilaiset kulttuurimme tänään ponnistavat. Lukijaa viehättää tekijöiden teeskentelemätön kunnioitus kuvattaviaan kohtaan, olkoot he sitten monta sataa vuotta sitten eläneitä talonpoikia tai kuninkaallisia, tämän päivän keskiaikajuhlien järjestäjiä tai vaikkapa Nobel-päivällisistä vastaava pääkokki. Hurmaavan humoristiset havainnot nykyajan perinteistä sitovat tekstin omaan aikaamme. Näin tekijöistä itsestään tulee osa kuvattavien ketjua: myös heidän kohtalonsa on liikku maasta toiseen, siirtää omaa kulttuuriaan toiseen kulttuuriin ja omaksua vieraan maan ihmisten ajatuksia ja tapoja. Meillekin tarjoutuu näin mahdollisuus tarkastella itseämme toisten silmin.
Erchovan ja Dergachevan kirjan luettuamme meillä kaikilla on jo melkoinen määrä kulttuurihistoriaa repussamme, ja samalla on herännyt halu itse vierailla näissä ihmeen ihanissa paikoissa!" Pietarissa, 25.10.2007, Helena Autio-Meloni
Venäjänkielinen laitos kirjasta Suomi, Ruotsi ja Venäjä tuhat vuotta naapureina.
"Pohjoismaihin asettuneet venäläiset toimittajat Natalia Erchova ja Irina Dergacheva ovat kirjoittaneet eloisan ja tarkkasilmäisiä huomioita sisältävän artikkelikokoelman niistä historian henkilöistä, joiden elämäntarinat kietoutuvat kolmen maan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän kohtaloihin. Monien tarinat ulottuvat pidemmällekin - kirjasta käy ilmi, miten maamme ovat aina olleet osa laajempaa eurooppalaista historiaa ja kulttuuria.
Saamme lukea, kuinka venäläinen suuriruhtinatar naitetaan ruotsalaiselle prinssille ja kuinka hänen tiensä kulkee Coco Chanelin muotihuoneitten kautta Amerikkaan, kuinka ruotsalainen aatelismies rakastuu Ranskan kuningatar Marie-Antoinetteen ja miten katkerasti hän katuu ettei pysty pelastamaan tätä vallankumouksen melskeistä, miten venäläiset sotajoukot valloittavat Visbyn ampumatta laukaustakaan, ja kuinka Helsinkiin Bomarsundin linnoituksen kivistä rakennettuun venäläiseen teatteriin tulee kummitus...
Toimittajakollegoiden kirja vilisee historiallisia yksityiskohtia. He ovat itse vierailleet kaikilla paikoilla joita kuvaavat. Tarinat syntyvät esineistä, jotka ovat säilyneet menneiltä ajoilta, perinteistä, juhlista, museoiden kokoelmista, ruokailuvälineistä, resepteistä, kunnostetuista vanhoista rakennuksista. He ovat tehneet lukemattomia asiantuntijahaastatteluja ja viettäneet tuntikausia arkistoissa.
Aika viikinkien varhaisista retkistä Venäjän vallankumoukseen hahmottuu eläväksi historiaksi, joka osoittaa minkälaisista yhteisistä juurista erilaiset kulttuurimme tänään ponnistavat. Lukijaa viehättää tekijöiden teeskentelemätön kunnioitus kuvattaviaan kohtaan, olkoot he sitten monta sataa vuotta sitten eläneitä talonpoikia tai kuninkaallisia, tämän päivän keskiaikajuhlien järjestäjiä tai vaikkapa Nobel-päivällisistä vastaava pääkokki. Hurmaavan humoristiset havainnot nykyajan perinteistä sitovat tekstin omaan aikaamme. Näin tekijöistä itsestään tulee osa kuvattavien ketjua: myös heidän kohtalonsa on liikku maasta toiseen, siirtää omaa kulttuuriaan toiseen kulttuuriin ja omaksua vieraan maan ihmisten ajatuksia ja tapoja. Meillekin tarjoutuu näin mahdollisuus tarkastella itseämme toisten silmin.
Erchovan ja Dergachevan kirjan luettuamme meillä kaikilla on jo melkoinen määrä kulttuurihistoriaa repussamme, ja samalla on herännyt halu itse vierailla näissä ihmeen ihanissa paikoissa!" Pietarissa, 25.10.2007, Helena Autio-Meloni