Suomi-kuva Venäjällä on muuttunut vuosikymmenien ja -satojen mittaan. 1800-luvulla Suomi-kuva perustui luontoromantiikkaan: Suomen ankara luonto on synnyttänyt luonteeltaan karun ja synkän, toisaalta rehellisen, sitkeän ja työteliään suomalaisen. Vuosisadan lopulla kuva muuttui yhteiskunnallisemmaksi: suomalaiset ovat järjestelmällisiä ja tottelevaisia aina lainkuuliaisuudesta yleiseen siisteyteen saakka - ja siinä erilaisia kuin venäläiset, hyvässä ja pahassa.
1900-luvulla keskeisiä Suomi-kuvan muokkaajana ovat olleet ideologia ja sodat. Suomi jakautui neuvostoideologian mukaan "kaksikasvoiseksi", valko-punaiseksi, ja alkoi 1930-luvulta eteenpäin näyttäytyä vihollisena. 1950-60-lukujen kliseinen ystävällismielisyys sulatti vihollisuudet, ja 1970-luvulta alkaen kontaktien lisääntymisen myötä Suomikuva on monipuolistunut ja "normalisoitunut".
Monikasvoinen Suomi rakentaa monipuolisen kuvan siitä, millainen on ollut venäläisten Suomi-kuva, sen kehitys ja perusteet. Artikkelien kirjoittajat ovat venäläisiä historioitsijoita, sosiologeja, kirjallisuus- ja kielitieteilijöitä. Kirja on Editan vuonna 2004 julkaiseman Venäjän kahdet kasvot - Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä sisarteos. Molempien teosten suomenkieliset laitokset on toimittanut FT Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen professori ja dosentti Renvall-instituutista, Helsingin yliopistosta.
Suomi-kuva Venäjällä on muuttunut vuosikymmenien ja -satojen mittaan. 1800-luvulla Suomi-kuva perustui luontoromantiikkaan: Suomen ankara luonto on synnyttänyt luonteeltaan karun ja synkän, toisaalta rehellisen, sitkeän ja työteliään suomalaisen. Vuosisadan lopulla kuva muuttui yhteiskunnallisemmaksi: suomalaiset ovat järjestelmällisiä ja tottelevaisia aina lainkuuliaisuudesta yleiseen siisteyteen saakka - ja siinä erilaisia kuin venäläiset, hyvässä ja pahassa.
1900-luvulla keskeisiä Suomi-kuvan muokkaajana ovat olleet ideologia ja sodat. Suomi jakautui neuvostoideologian mukaan "kaksikasvoiseksi", valko-punaiseksi, ja alkoi 1930-luvulta eteenpäin näyttäytyä vihollisena. 1950-60-lukujen kliseinen ystävällismielisyys sulatti vihollisuudet, ja 1970-luvulta alkaen kontaktien lisääntymisen myötä Suomikuva on monipuolistunut ja "normalisoitunut".
Monikasvoinen Suomi rakentaa monipuolisen kuvan siitä, millainen on ollut venäläisten Suomi-kuva, sen kehitys ja perusteet. Artikkelien kirjoittajat ovat venäläisiä historioitsijoita, sosiologeja, kirjallisuus- ja kielitieteilijöitä. Kirja on Editan vuonna 2004 julkaiseman Venäjän kahdet kasvot - Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä sisarteos. Molempien teosten suomenkieliset laitokset on toimittanut FT Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen professori ja dosentti Renvall-instituutista, Helsingin yliopistosta.
Suomi-kuva Venajalla on muuttunut vuosikymmenien ja -satojen mittaan. 1800-luvulla Suomi-kuva perustui luontoromantiikkaan: Suomen ankara luonto on synnyttanyt luonteeltaan karun ja synkan, toisaalta rehellisen, sitkean ja tyoteliaan suomalaisen. Vuosisadan lopulla kuva muuttui yhteiskunnallisemmaksi: suomalaiset ovat jarjestelmallisia ja tottelevaisia aina lainkuuliaisuudesta yleiseen siisteyteen saakka - ja siina erilaisia kuin venalaiset, hyvassa ja pahassa.
1900-luvulla keskeisia Suomi-kuvan muokkaajana ovat olleet ideologia ja sodat. Suomi jakautui neuvostoideologian mukaan "kaksikasvoiseksi", valko-punaiseksi, ja alkoi 1930-luvulta eteenpain nayttaytya vihollisena. 1950-60-lukujen kliseinen ystavallismielisyys sulatti vihollisuudet, ja 1970-luvulta alkaen kontaktien lisaantymisen myota Suomikuva on monipuolistunut ja "normalisoitunut".
Monikasvoinen Suomi rakentaa monipuolisen kuvan siita, millainen on ollut venalaisten Suomi-kuva, sen kehitys ja perusteet. Artikkelien kirjoittajat ovat venalaisia historioitsijoita, sosiologeja, kirjallisuus- ja kielitieteilijoita. Kirja on Editan vuonna 2004 julkaiseman Venajan kahdet kasvot - Venaja-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivena sisarteos. Molempien teosten suomenkieliset laitokset on toimittanut FT Timo Vihavainen, Venajan tutkimuksen professori ja dosentti Renvallinstituutista, Helsingin yliopistosta.
Suomi-kuva Venajalla on muuttunut vuosikymmenien ja -satojen mittaan. 1800-luvulla Suomi-kuva perustui luontoromantiikkaan: Suomen ankara luonto on synnyttanyt luonteeltaan karun ja synkan, toisaalta rehellisen, sitkean ja tyoteliaan suomalaisen. Vuosisadan lopulla kuva muuttui yhteiskunnallisemmaksi: suomalaiset ovat jarjestelmallisia ja tottelevaisia aina lainkuuliaisuudesta yleiseen siisteyteen saakka - ja siina erilaisia kuin venalaiset, hyvassa ja pahassa.
1900-luvulla keskeisia Suomi-kuvan muokkaajana ovat olleet ideologia ja sodat. Suomi jakautui neuvostoideologian mukaan "kaksikasvoiseksi", valko-punaiseksi, ja alkoi 1930-luvulta eteenpain nayttaytya vihollisena. 1950-60-lukujen kliseinen ystavallismielisyys sulatti vihollisuudet, ja 1970-luvulta alkaen kontaktien lisaantymisen myota Suomikuva on monipuolistunut ja "normalisoitunut".
Monikasvoinen Suomi rakentaa monipuolisen kuvan siita, millainen on ollut venalaisten Suomi-kuva, sen kehitys ja perusteet. Artikkelien kirjoittajat ovat venalaisia historioitsijoita, sosiologeja, kirjallisuus- ja kielitieteilijoita. Kirja on Editan vuonna 2004 julkaiseman Venajan kahdet kasvot - Venaja-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivena sisarteos. Molempien teosten suomenkieliset laitokset on toimittanut FT Timo Vihavainen, Venajan tutkimuksen professori ja dosentti Renvallinstituutista, Helsingin yliopistosta.