Vuosikymmen sitten Venäjän-tutkija Ilmari Susiluoto kohautti suomalaisia Pienellä Karjalakirjallaan. Susiluoto esitti muun muassa, että jos Venäjä luovuttaisi Karjalan Suomelle, se estäisi samalla Naton laajentumisen pohjoisessa. Uudessa Karjalakirjassa Susiluoto päivittää polttavimmat Karjala-kysymykset tähän päivään. Hän arvostelee suomalaisten hellimää lähialuepolitiikkaa, joka "perustuu väärille otaksumille Venäjän ja rajantakaisten alueiden luonteesta", ja nostaa esiin venäläisten kiinteistökaupat Suomen Karjalasta ja laajemminkin Saimaan rannoilta Saaristomerelle.
Uusi Karjalakirja on myös katsaus Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovutettujen alueiden historiaan ja nykypäivään. Toisen maailmansodan päätyttyä alkuperäiset asukkaat evakuoitiin Suomeen ja Neuvostoliiton salaiselle poliisille alistetut tuhoojapataljoonat etsivät turhaan suomalaisia luovutetuilta alueilta. Entä keitä olivat luovutetuille alueille asettautuneet uudet asukkaat, ja mikä on ollut heidän kohtalonsa? Millainen on Karjalan tulevaisuus?
"Monet ovat sitä mieltä, että näissä oloissa on turha edes keskustella Karjalasta. Mutta vaikeneminen tällä hetkellä on vaarallinen ajatus ja itsepetosta. Pieni Karjalakirja oli aikanaan kriittinen puheenvuoro harjoittamaamme lähialuepolitiikkaa kohtaan. Uusi Karjalakirja jatkaa samaa kriittistä linjaa."
Ilmari Susiluoto
Pienestä Karjalakirjasta sanottua:
"Karjala-keskustelun raamattu."
Tuomas Forsberg, Ulkopolitiikka-lehti
"Karjala-keskustelun runsaudensarvi."
Eija Loueniva, Turun Sanomat
"Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto on oikea mies kirjoittamaan Karjalasta. Susiluoto... tuntee Venäjän ja osaa kielen."
Esko Rantanen, Talouselämä
Vuosikymmen sitten Venäjän-tutkija Ilmari Susiluoto kohautti suomalaisia Pienellä Karjalakirjallaan. Susiluoto esitti muun muassa, että jos Venäjä luovuttaisi Karjalan Suomelle, se estäisi samalla Naton laajentumisen pohjoisessa. Uudessa Karjalakirjassa Susiluoto päivittää polttavimmat Karjala-kysymykset tähän päivään. Hän arvostelee suomalaisten hellimää lähialuepolitiikkaa, joka "perustuu väärille otaksumille Venäjän ja rajantakaisten alueiden luonteesta", ja nostaa esiin venäläisten kiinteistökaupat Suomen Karjalasta ja laajemminkin Saimaan rannoilta Saaristomerelle.
Uusi Karjalakirja on myös katsaus Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovutettujen alueiden historiaan ja nykypäivään. Toisen maailmansodan päätyttyä alkuperäiset asukkaat evakuoitiin Suomeen ja Neuvostoliiton salaiselle poliisille alistetut tuhoojapataljoonat etsivät turhaan suomalaisia luovutetuilta alueilta. Entä keitä olivat luovutetuille alueille asettautuneet uudet asukkaat, ja mikä on ollut heidän kohtalonsa? Millainen on Karjalan tulevaisuus?
"Monet ovat sitä mieltä, että näissä oloissa on turha edes keskustella Karjalasta. Mutta vaikeneminen tällä hetkellä on vaarallinen ajatus ja itsepetosta. Pieni Karjalakirja oli aikanaan kriittinen puheenvuoro harjoittamaamme lähialuepolitiikkaa kohtaan. Uusi Karjalakirja jatkaa samaa kriittistä linjaa."
Ilmari Susiluoto
Pienestä Karjalakirjasta sanottua:
"Karjala-keskustelun raamattu."
Tuomas Forsberg, Ulkopolitiikka-lehti
"Karjala-keskustelun runsaudensarvi."
Eija Loueniva, Turun Sanomat
"Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto on oikea mies kirjoittamaan Karjalasta. Susiluoto... tuntee Venäjän ja osaa kielen."
Esko Rantanen, Talouselämä
Vuosikymmen sitten Venajan-tutkija Ilmari Susiluoto kohautti suomalaisia Pienella Karjalakirjallaan. Susiluoto esitti muun muassa, etta jos Venaja luovuttaisi Karjalan Suomelle, se estaisi samalla Naton laajentumisen pohjoisessa. Uudessa Karjalakirjassa Susiluoto paivittaa polttavimmat Karjala-kysymykset tahan paivaan. Han arvostelee suomalaisten hellimaa lahialuepolitiikkaa, joka "perustuu vaarille otaksumille Venajan ja rajantakaisten alueiden luonteesta", ja nostaa esiin venalaisten kiinteistokaupat Suomen Karjalasta ja laajemminkin Saimaan rannoilta Saaristomerelle.
Uusi Karjalakirja on myos katsaus Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jalkeen luovutettujen alueiden historiaan ja nykypaivaan. Toisen maailmansodan paatyttya alkuperaiset asukkaat evakuoitiin Suomeen ja Neuvostoliiton salaiselle poliisille alistetut tuhoojapataljoonat etsivat turhaan suomalaisia luovutetuilta alueilta. Enta keita olivat luovutetuille alueille asettautuneet uudet asukkaat, ja mika on ollut heidan kohtalonsa? Millainen on Karjalan tulevaisuus?
"Monet ovat sita mielta, etta naissa oloissa on turha edes keskustella Karjalasta. Mutta vaikeneminen talla hetkella on vaarallinen ajatus ja itsepetosta. Pieni Karjalakirja oli aikanaan kriittinen puheenvuoro harjoittamaamme lahialuepolitiikkaa kohtaan. Uusi Karjalakirja jatkaa samaa kriittista linjaa."
Ilmari Susiluoto
Pienesta Karjalakirjasta sanottua:
"Karjala-keskustelun raamattu."
Tuomas Forsberg, Ulkopolitiikka-lehti
"Karjala-keskustelun runsaudensarvi."
Eija Loueniva, Turun Sanomat
"Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto on oikea mies kirjoittamaan Karjalasta. Susiluoto... tuntee Venajan ja osaa kielen."
Esko Rantanen, Talouselama
Vuosikymmen sitten Venajan-tutkija Ilmari Susiluoto kohautti suomalaisia Pienella Karjalakirjallaan. Susiluoto esitti muun muassa, etta jos Venaja luovuttaisi Karjalan Suomelle, se estaisi samalla Naton laajentumisen pohjoisessa. Uudessa Karjalakirjassa Susiluoto paivittaa polttavimmat Karjala-kysymykset tahan paivaan. Han arvostelee suomalaisten hellimaa lahialuepolitiikkaa, joka "perustuu vaarille otaksumille Venajan ja rajantakaisten alueiden luonteesta", ja nostaa esiin venalaisten kiinteistokaupat Suomen Karjalasta ja laajemminkin Saimaan rannoilta Saaristomerelle.
Uusi Karjalakirja on myos katsaus Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jalkeen luovutettujen alueiden historiaan ja nykypaivaan. Toisen maailmansodan paatyttya alkuperaiset asukkaat evakuoitiin Suomeen ja Neuvostoliiton salaiselle poliisille alistetut tuhoojapataljoonat etsivat turhaan suomalaisia luovutetuilta alueilta. Enta keita olivat luovutetuille alueille asettautuneet uudet asukkaat, ja mika on ollut heidan kohtalonsa? Millainen on Karjalan tulevaisuus?
"Monet ovat sita mielta, etta naissa oloissa on turha edes keskustella Karjalasta. Mutta vaikeneminen talla hetkella on vaarallinen ajatus ja itsepetosta. Pieni Karjalakirja oli aikanaan kriittinen puheenvuoro harjoittamaamme lahialuepolitiikkaa kohtaan. Uusi Karjalakirja jatkaa samaa kriittista linjaa."
Ilmari Susiluoto
Pienesta Karjalakirjasta sanottua:
"Karjala-keskustelun raamattu."
Tuomas Forsberg, Ulkopolitiikka-lehti
"Karjala-keskustelun runsaudensarvi."
Eija Loueniva, Turun Sanomat
"Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto on oikea mies kirjoittamaan Karjalasta. Susiluoto... tuntee Venajan ja osaa kielen."
Esko Rantanen, Talouselama
