Studia Musica 94
Over the past decades, the practices and policies of higher music education have been shaped by the rapid global changes affecting curricula, pedagogies, and students' employability. At the same time, the rates of psychological distress and illness among students have been rising. Thus, higher music education institutions urgently need to understand music students' experiences of workload, stress, and coping in order to support their learning, well-being, and future careers. Music students' studying experiences differ from other students' experiences, as part of studying music has specific characteristics deriving from the traditional master-apprentice model, such as one-to-one tuition, practising, and performing. As part of the cross-national Music Student Workload project in Finland and the United Kingdom, this article-based doctoral dissertation investigates music students' experienced workload, stress, and coping.
The four international peer-reviewed publications included here report on and synthesise the explanatory stage of the research project. Extended metaethnography was used to synthesise 29 qualitative, quantitative, and mixed methods studies in the first article, which is a systematic review of the literature on students'-and particularly music students'-experienced workload. A transcendental phenomenological approach was combined with multistrategy methodology (quantitative and qualitative) when examining music students' experienced workload and stress in connection to music students' use of proactive coping styles in the second article, and in connection to music students' life and livelihoods in the third article. A qualitative methodology was used in the fourth article, which recommends tools that teachers can use to support music students in managing and coping with their experienced workload. In the second, third, and fourth articles the data consisted of responses to the Workload, Stress, and Coping questionnaire from a total of 155 music students (108 in Finland and 47 in the United Kingdom), of which 29 participated in subsequent interviews.
The results and findings were synthesised to make recommendations for students, teachers, administrators, and student health and well-being services as to how to deal with music students' workload. It is recommended that good practices should be identified to support music students' proactive coping skills in higher music education institutions. It is also crucial to find solutions to the unequal workload and stress experiences between low-income and well off students, different genders, and different study programmes. In addition, teachers' continuing professional development must be ensured, particularly in learner-centred pedagogical approaches.
This dissertation recommends investments in longitudinal, crosscultural, and interventional research on music students' experiences that can inform educational policies and pedagogical practices in higher music education. Furthermore, specific challenges and resources associated with music students' coping with workload and stress should be acknowledged in general educational theories concerning students' workload.
Maailman nopea muuttuminen on vaikuttanut musiikin korkeakoulutuksen käytäntöjen ja koulutuspoliittisten toimien muotoutumiseen viime vuosikymmenten aikana. Muutos on koskenut niin opetussuunnitelmia kuin pedagogiikkaa ja opiskelijoiden työllistymistä. Tässä tilanteessa opiskelijoiden psyykkinen stressi ja muut sairaudet ovat lisääntyneet. Musiikkia opettavissa korkeakouluissa onkin tärkeää ymmärtää musiikin opiskelijoiden kokemuksia, jotka liittyvät kuormitukseen, stressiin ja niistä selviytymiseen. Tämä ymmärrys voi auttaa oppilaitoksia tukemaan opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden työuria. Musiikin opiskelijoiden opiskelukokemukset eroavat muiden opiskelijoiden kokemuksista, sillä osa musiikin opiskelua perustuu perinteiseen mestari-kisälli -malliin, kuten henkilökohtainen opetus, harjoitteleminen ja esiintyminen. Tämä artikkeliväitöskirja, joka on osa kansainvälistä Music Student Workload -projektia Suomessa ja Iso- Britanniassa, tutkii musiikin opiskelijoiden kokemuksia liittyen kuormitukseen, stressiin ja niistä selviytymiseen.
Tähän väitöskirjaan sisältyvässä neljässä kansainvälisesti vertaisarvioidussa julkaisussa raportoidaan ja kootaan yhteen tutkimusprojektin selittävä (explanatory) vaihe. Ensimmäisessä artikkelissa, joka on systemaattinen kirjallisuuskatsaus korkeakouluopiskelijoiden ja erityisesti musiikin opiskelijoiden kokemasta kuormituksesta, käytettiin laajennettua metaetnografiaa syntetisoimaan 29 kvalitatiivista, kvantitatiivista ja monimenetelmällistä (mixed methods) tutkimusta. Toisessa artikkelissa yhdistettiin transsendentaalisen fenomenologian lähestymistapa monimenetelmälliseen metodologiaan (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen) tutkittaessa musiikin opiskelijoiden kokemaa kuormitusta ja stressiä sekä niiden yhteyttä heidän käyttämiinsä proaktiivisiin selviytymistapoihin. Samaa lähestymistapaa hyödynnettiin kolmannessa artikkelissa, jossa tarkasteltiin, miten musiikin opiskelijoiden toimeentulo vaikutti heidän kokemaansa kuormitukseen ja stressiin. Neljännessä artikkelissa, jossa käytettiin kvalitatiivista metodologiaa, suositellaan työkaluja opettajille musiikin opiskelijoiden tukemiseen heidän kokemansa kuormituksen hallinnassa ja siitä selviytymisessä. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä artikkelissa aineisto koostui Kuormitus, stressi ja selviytyminen -kyselyyn annetuista vastauksista yhteensä 155 musiikkiopiskelijalta (108 Suomessa ja 47 Iso-Britanniassa), joista 29 osallistui myöhempiin haastatteluihin.
Tulokset siitä, miten musiikin opiskelijoiden kuormitusta kannattaa käsitellä, koottiin yhteen suosituksiksi opiskelijoille, opettajille, hallinnolle sekä opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluille. Suosituksissa ehdotetaan, että musiikin korkeakoulutuksen oppilaitoksissa pyritään tunnistamaan hyviä käytäntöjä musiikin opiskelijoiden proaktiivisten selviytymistaitojen tukemiseksi. On myös tärkeää löytää ratkaisuja epätasaisiin kuormitus ja stressikokemuksiin vähävaraisten ja vauraampien opiskelijoiden, eri sukupuolten sekä eri koulutusohjelmien välillä. Lisäksi opettajien jatkuva ammatillinen kehittyminen on varmistettava erityisesti oppimiskeskeisissä pedagogisissa lähestymistavoissa.
Tässä väitöskirjassa suositellaan investoimaan musiikin opiskelijoiden kokemuksia käsitteleviin pitkittäistutkimuksiin, kulttuurien välisiin tutkimuksiin sekä interventiotutkimuksiin, joilla voidaan ohjata musiikin korkeakoulutuksen koulutuspolitiikkaa ja pedagogisia käytäntöjä. Lisäksi yleisissä opiskelijoiden kuormitusta koskevissa koulutusteorioissa pitää huomioida musiikin opiskelijoiden erityishaasteet ja voimavarat liittyen kuormituksesta ja stressistä selviytymiseen.
