Finanssimarkkinoiden romahduksesta liikkeelle lähtenyt kapitalismin kriisi on osoittautunut erittäin pitkäkestoiseksi ja siten systeemiseksi eikä ohimeneväksi kriisiksi. Kriisistä on syytetty niin pankkiirien ahneutta kuin finanssimarkkinoiden sääntelyn puutetta. Kuitenkaan myöskään valtioiden toimet eivät ole onnistuneet lopettamaan kriisiä, vaan niiden käyttämät keinot ovat osoittautuneet yhtä puutteellisiksi kuin markkinoiden itsesäätely. Christian Marazzi tarjoaa kirjassaan poikkeuksellisen syvällisen katsauksen kriisin rakenteellisiin syihin työn ja tuotannon muutoksissa sekä kapitalismin maantieteellisessä dynamiikassa. Hän osoittaa, että finanssikapitalismi merkitsee äärimmäistä väkivaltaa ihmisten elämää ja tulevaisuutta kohtaan mutta ei historiallisena poikkeuksena vaan sääntönä, sillä kapitalistinen yhteiskuntamalli perustuu lisäarvon tuottamiseen keinolla millä hyvänsä. Siksi finanssikapitalismin väkivallasta vapautuminen edellyttää myös työn ja tuotannon, kulutuksen ja tulonjaon muotojen radikaalia muutosta. Suomalaisessa talouskriisiä koskevassa keskustelussa kirja avaa merkittäviä uusia näkökulmia, sillä Marazzi korostaa talouden finanssivetoistumisesta aiheutuvia rakenteellisia syitä kriisin jatkumiselle. OECD-maiden keskuspankkien luoma raha on tuotannollisten investointien sijaan virrannut finanssimarkkinoille ja talouskasvun tai työllisyyden sijaan saanut aikaan ainoastaan osakekurssien nousun sekä valuuttojen arvoilla suoritettavan keinottelun kasvun. Tässä ei Marazzin mukaan kuitenkaan ole kyse pelkästään? epäonnistuneesta? talouspolitiikasta vaan finanssipääomaa palvelevasta talouspolitiikasta. Finanssimarkkinat läpäisevät nykyisin koko talouden. Niillä on keskeinen merkitys niin yritysrakenteen ja tuotantotapojen uudelleenjärjestämisessä, yritysten ja kotitalouksien tulonmuodostuksessa kuin julkisen sektorin rahoituksessa.? Nykyinen kriisi on systeeminen, ja sen myötä koko taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen malli on romahtamassa omien ristiriitojensa paineesta. Kyse on yhteiskuntamallin romahduksesta, ja nyt raivo, illuusioiden hajoaminen, epäluottamus ja protestit pakottavat tarkastelemaan itse kapitalismin rajoja.? Christian Marazzi on taloustieteen tohtori ja toimii sosiaalitutkimuksen professorina italiankielisen Sveitsin ammattikorkeakoulussa (SUPSI, Scuola Universitaria Professionale della Svizzera Italiana). Hän on kirjoittanut postfordistisen tuotannon muutoksista ja talouden finanssivetoistumisesta useita kirjoja, joista on aiemmin suomennettu Pääoma ja kieli (2006). Italiankielinen alkuperäisteos Finanza Bruciata julkaistiin vuonna 2009. Suomenkieliseen laitokseen on liitetty teoksen englanninkieliseen laitokseen (2011) lisätty laaja jälkipuhe. Kirja sisältää myös lyhyen sanaston, joka avaa finanssitalouden keskeisiä käsitteitä laajemmalle lukijakunnalle.
Finanssimarkkinoiden romahduksesta liikkeelle lähtenyt kapitalismin kriisi on osoittautunut erittäin pitkäkestoiseksi ja siten systeemiseksi eikä ohimeneväksi kriisiksi. Kriisistä on syytetty niin pankkiirien ahneutta kuin finanssimarkkinoiden sääntelyn puutetta. Kuitenkaan myöskään valtioiden toimet eivät ole onnistuneet lopettamaan kriisiä, vaan niiden käyttämät keinot ovat osoittautuneet yhtä puutteellisiksi kuin markkinoiden itsesäätely. Christian Marazzi tarjoaa kirjassaan poikkeuksellisen syvällisen katsauksen kriisin rakenteellisiin syihin työn ja tuotannon muutoksissa sekä kapitalismin maantieteellisessä dynamiikassa. Hän osoittaa, että finanssikapitalismi merkitsee äärimmäistä väkivaltaa ihmisten elämää ja tulevaisuutta kohtaan mutta ei historiallisena poikkeuksena vaan sääntönä, sillä kapitalistinen yhteiskuntamalli perustuu lisäarvon tuottamiseen keinolla millä hyvänsä. Siksi finanssikapitalismin väkivallasta vapautuminen edellyttää myös työn ja tuotannon, kulutuksen ja tulonjaon muotojen radikaalia muutosta. Suomalaisessa talouskriisiä koskevassa keskustelussa kirja avaa merkittäviä uusia näkökulmia, sillä Marazzi korostaa talouden finanssivetoistumisesta aiheutuvia rakenteellisia syitä kriisin jatkumiselle. OECD-maiden keskuspankkien luoma raha on tuotannollisten investointien sijaan virrannut finanssimarkkinoille ja talouskasvun tai työllisyyden sijaan saanut aikaan ainoastaan osakekurssien nousun sekä valuuttojen arvoilla suoritettavan keinottelun kasvun. Tässä ei Marazzin mukaan kuitenkaan ole kyse pelkästään? epäonnistuneesta? talouspolitiikasta vaan finanssipääomaa palvelevasta talouspolitiikasta. Finanssimarkkinat läpäisevät nykyisin koko talouden. Niillä on keskeinen merkitys niin yritysrakenteen ja tuotantotapojen uudelleenjärjestämisessä, yritysten ja kotitalouksien tulonmuodostuksessa kuin julkisen sektorin rahoituksessa.? Nykyinen kriisi on systeeminen, ja sen myötä koko taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen malli on romahtamassa omien ristiriitojensa paineesta. Kyse on yhteiskuntamallin romahduksesta, ja nyt raivo, illuusioiden hajoaminen, epäluottamus ja protestit pakottavat tarkastelemaan itse kapitalismin rajoja.? Christian Marazzi on taloustieteen tohtori ja toimii sosiaalitutkimuksen professorina italiankielisen Sveitsin ammattikorkeakoulussa (SUPSI, Scuola Universitaria Professionale della Svizzera Italiana). Hän on kirjoittanut postfordistisen tuotannon muutoksista ja talouden finanssivetoistumisesta useita kirjoja, joista on aiemmin suomennettu Pääoma ja kieli (2006). Italiankielinen alkuperäisteos Finanza Bruciata julkaistiin vuonna 2009. Suomenkieliseen laitokseen on liitetty teoksen englanninkieliseen laitokseen (2011) lisätty laaja jälkipuhe. Kirja sisältää myös lyhyen sanaston, joka avaa finanssitalouden keskeisiä käsitteitä laajemmalle lukijakunnalle.
