Kirjailija Olavi Paavolainen matkusti 1930-luvun lopulla Saksaan, Etelä-Amerikkaan ja Neuvostoliittoon ymmärtääkseen "mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu". Hän kuuli Nürnbergin Zeppelin-niityllä Hitlerin lausuvan uuden uskonsodan syntysanoja, löysi Parana-joen varrelta eurooppalaisen ahneuden siirtomaihin jättämät haavat ja näki yhtenä harvoista ulkomaalaisista, kuinka Stalinin vainot olivat vaikuttaneet uuden neuvostokulttuurin etujoukkoihin.
Ville Laamasen tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys Paavolaisen 1930-luvun matkoista, kirjoituksista ja omintakeisesta tavasta katsoa maailmaa. Kesän 1939 Neuvostoliiton-vierailun taustaa ja sisältöä valaistaan uusien arkistolöytöjen ansiosta ensi kertaa.
Miten Nürnbergin sinisen temppelin hehku ja Paraguayn metsien kätkemät rauniot muuttivat Paavolaisen käsitystä modernista maailmasta? Miksi hänestä huolehti henkilökohtaisesta eräs Neuvostoliiton salaisen poliisin etevämmistä miehistä, ja mitä tapahtui Stalinin kirsikkatarhan hiljaisuudessa?
Kirjailija Olavi Paavolainen matkusti 1930-luvun lopulla Saksaan, Etelä-Amerikkaan ja Neuvostoliittoon ymmärtääkseen "mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu". Hän kuuli Nürnbergin Zeppelin-niityllä Hitlerin lausuvan uuden uskonsodan syntysanoja, löysi Parana-joen varrelta eurooppalaisen ahneuden siirtomaihin jättämät haavat ja näki yhtenä harvoista ulkomaalaisista, kuinka Stalinin vainot olivat vaikuttaneet uuden neuvostokulttuurin etujoukkoihin.
Ville Laamasen tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys Paavolaisen 1930-luvun matkoista, kirjoituksista ja omintakeisesta tavasta katsoa maailmaa. Kesän 1939 Neuvostoliiton-vierailun taustaa ja sisältöä valaistaan uusien arkistolöytöjen ansiosta ensi kertaa.
Miten Nürnbergin sinisen temppelin hehku ja Paraguayn metsien kätkemät rauniot muuttivat Paavolaisen käsitystä modernista maailmasta? Miksi hänestä huolehti henkilökohtaisesta eräs Neuvostoliiton salaisen poliisin etevämmistä miehistä, ja mitä tapahtui Stalinin kirsikkatarhan hiljaisuudessa?
