Italialaisen fransiskaanin Johannes de Plano Carpinin (n. 1190-1252) johtama paavin lähetystö matkasi 1240-luvulla Ranskan Lyonista syvälle Aasiaan, nykyisen Mongolian alueelle. Vastikään Eurooppaan hyökänneistä mongoleista tarvittiin tietoa ja heidän kanssaan haluttiin solmia diplomaattisuhteet, eikä pois suljettu myöskään mongolien käännyttämistä kristinuskoon. Matkastaan Plano Carpini kirjoitti teoksen, joka oli keskiajan ensimmäinen, kattava silminnäkijän kuvaus mongoleista, heidän valtakunnastaan ja kaukaisesta Aasiasta. Plano Carpini kuvaa mongolien uskontoa ja sodankäyntiä. Hän osallistuu muun muassa mongolien suurkaanin valtaannousujuhlallisuuksiin ja kertoo lännessä vielä tuntemattomasta Kiinasta - 50 vuotta ennen Marco Poloa. Teos on matkakertomuskirjallisuuden klassikko, joka avaa näkökulman 1200-luvun länsimaisen ihmisen maailmankuvaan. Teoksen suomennokseen on liitetty myös paavin sekä mongolien suurkaanin välinen kirjeenvaihto.
Italialaisen fransiskaanin Johannes de Plano Carpinin (n. 1190-1252) johtama paavin lähetystö matkasi 1240-luvulla Ranskan Lyonista syvälle Aasiaan, nykyisen Mongolian alueelle. Vastikään Eurooppaan hyökänneistä mongoleista tarvittiin tietoa ja heidän kanssaan haluttiin solmia diplomaattisuhteet, eikä pois suljettu myöskään mongolien käännyttämistä kristinuskoon. Matkastaan Plano Carpini kirjoitti teoksen, joka oli keskiajan ensimmäinen, kattava silminnäkijän kuvaus mongoleista, heidän valtakunnastaan ja kaukaisesta Aasiasta. Plano Carpini kuvaa mongolien uskontoa ja sodankäyntiä. Hän osallistuu muun muassa mongolien suurkaanin valtaannousujuhlallisuuksiin ja kertoo lännessä vielä tuntemattomasta Kiinasta - 50 vuotta ennen Marco Poloa. Teos on matkakertomuskirjallisuuden klassikko, joka avaa näkökulman 1200-luvun länsimaisen ihmisen maailmankuvaan. Teoksen suomennokseen on liitetty myös paavin sekä mongolien suurkaanin välinen kirjeenvaihto.
