Tutkimus kasittelee venalaista talousjournalismia kayttaen esimerkkeina kahta sanomalehtea, Kommersantia ja Vedomostia. Tarkastelun kohteena ovat naiden julkaisujen muotojen ja sisaltojen kehittyminen seka venalaisten talousjournalistien nakemykset tyostaan ja talouslehtien paikasta mediakentalla. Lansimaiset talouslehdet ovat toimittajille tarkeita vertailukohtia venalaisen median ohella.
Tutkimuskohdetta lahestytaan kenttateorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen nakokulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venalaisten journalistien teemahaastattelut seka sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa maarallisen sisallonanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentalla, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisaltojen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien valilla.
Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistosta, joka on reagoinut toimintaympariston muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentan kehittymisessa. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentalle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentalle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle - lehti oli ensimmaisten joukossa maarittelemassa 1990-luvun venalaisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hammentaa kentan voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tarkeimpana talouselamaa seuraavana paivalehtena tuodessaan kansainvalisten sanomalehtien esimerkeista muokatun lehtityypin Venajalle.
Tutkimuksen perusteella Venajan nykyinen talouslehdisto on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttajasta talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin lantisia malleja, osin omia perinteitaan. Talouslehtien kentta on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jalkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisaltojen vakiintumisen kautta, ja ne ovat nayttaneet menestyvan hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninakokulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lahteina. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venalaiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat viela hieman Kommersantia enemman faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyytta. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin lantisessa journalismissa, mutta toimintaymparisto vaikuttaa kaytantojen muotoutumiseen.
Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut nayttavat edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitavan sita tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venalaisesta mediasta, jossa on nahty olevan monia autoritaarisuuden piirteita. Tama vahvistaa ajatusta siita, etta erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisella alueella.
Tutkimus käsittelee venäläistä talousjournalismia käyttäen esimerkkeinä kahta sanomalehteä, Kommersantia ja Vedomostia. Tarkastelun kohteena ovat näiden julkaisujen muotojen ja sisältöjen kehittyminen sekä venäläisten talousjournalistien näkemykset työstään ja talouslehtien paikasta mediakentällä. Länsimaiset talouslehdet ovat toimittajille tärkeitä vertailukohtia venäläisen median ohella.
Tutkimuskohdetta lähestytään kenttäteorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen näkökulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venäläisten journalistien teemahaastattelut sekä sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentällä, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisältöjen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien välillä.
Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistöstä, joka on reagoinut toimintaympäristön muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentän kehittymisessä. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentälle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentälle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle - lehti oli ensimmäisten joukossa määrittelemässä 1990-luvun venäläisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hämmentää kentän voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tärkeimpänä talouselämää seuraavana päivälehtenä tuodessaan kansainvälisten sanomalehtien esimerkeistä muokatun lehtityypin Venäjälle.
Tutkimuksen perusteella Venäjän nykyinen talouslehdistö on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttäjästä talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin läntisiä malleja, osin omia perinteitään. Talouslehtien kenttä on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jälkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisältöjen vakiintumisen kautta, ja ne ovat näyttäneet menestyvän hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninäkökulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lähteinä. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venäläiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat vielä hieman Kommersantia enemmän faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyyttä. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin läntisessä journalismissa, mutta toimintaympäristö vaikuttaa käytäntöjen muotoutumiseen.
Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut näyttävät edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitävän sitä tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venäläisestä mediasta, jossa on nähty olevan monia autoritaarisuuden piirteitä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisellä alueella.
Tutkimus käsittelee venäläistä talousjournalismia käyttäen esimerkkeinä kahta sanomalehteä, Kommersantia ja Vedomostia. Tarkastelun kohteena ovat näiden julkaisujen muotojen ja sisältöjen kehittyminen sekä venäläisten talousjournalistien näkemykset työstään ja talouslehtien paikasta mediakentällä. Länsimaiset talouslehdet ovat toimittajille tärkeitä vertailukohtia venäläisen median ohella.
Tutkimuskohdetta lähestytään kenttäteorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen näkökulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venäläisten journalistien teemahaastattelut sekä sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentällä, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisältöjen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien välillä.
Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistöstä, joka on reagoinut toimintaympäristön muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentän kehittymisessä. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentälle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentälle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle - lehti oli ensimmäisten joukossa määrittelemässä 1990-luvun venäläisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hämmentää kentän voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tärkeimpänä talouselämää seuraavana päivälehtenä tuodessaan kansainvälisten sanomalehtien esimerkeistä muokatun lehtityypin Venäjälle.
Tutkimuksen perusteella Venäjän nykyinen talouslehdistö on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttäjästä talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin läntisiä malleja, osin omia perinteitään. Talouslehtien kenttä on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jälkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisältöjen vakiintumisen kautta, ja ne ovat näyttäneet menestyvän hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninäkökulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lähteinä. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venäläiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat vielä hieman Kommersantia enemmän faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyyttä. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin läntisessä journalismissa, mutta toimintaympäristö vaikuttaa käytäntöjen muotoutumiseen.
Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut näyttävät edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitävän sitä tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venäläisestä mediasta, jossa on nähty olevan monia autoritaarisuuden piirteitä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisellä alueella.
Tutkimus kasittelee venalaista talousjournalismia kayttaen esimerkkeina kahta sanomalehtea, Kommersantia ja Vedomostia. Tarkastelun kohteena ovat naiden julkaisujen muotojen ja sisaltojen kehittyminen seka venalaisten talousjournalistien nakemykset tyostaan ja talouslehtien paikasta mediakentalla. Lansimaiset talouslehdet ovat toimittajille tarkeita vertailukohtia venalaisen median ohella.
Tutkimuskohdetta lahestytaan kenttateorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen nakokulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venalaisten journalistien teemahaastattelut seka sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa maarallisen sisallonanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentalla, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisaltojen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien valilla.
Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistosta, joka on reagoinut toimintaympariston muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentan kehittymisessa. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentalle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentalle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle - lehti oli ensimmaisten joukossa maarittelemassa 1990-luvun venalaisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hammentaa kentan voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tarkeimpana talouselamaa seuraavana paivalehtena tuodessaan kansainvalisten sanomalehtien esimerkeista muokatun lehtityypin Venajalle.
Tutkimuksen perusteella Venajan nykyinen talouslehdisto on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttajasta talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin lantisia malleja, osin omia perinteitaan. Talouslehtien kentta on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jalkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisaltojen vakiintumisen kautta, ja ne ovat nayttaneet menestyvan hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninakokulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lahteina. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venalaiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat viela hieman Kommersantia enemman faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyytta. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin lantisessa journalismissa, mutta toimintaymparisto vaikuttaa kaytantojen muotoutumiseen.
Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut nayttavat edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitavan sita tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venalaisesta mediasta, jossa on nahty olevan monia autoritaarisuuden piirteita. Tama vahvistaa ajatusta siita, etta erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisella alueella.
