Venajan kohtalo, sen menneisyyden painolasti ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat aina askarruttaneet niin venalaisia itseaan kuin myos muuta Eurooppaa. Dramaattisimmillaan 1900-luvulla naita kohtalonkysymyksia puitiin Venajalta vuoden 1917 vallankumousten jalkeen paenneiden emigrantti-intellektuellien venajankielisessa lehdistossa. Julitta Suomelan tutkimus on ensimmainen kokonaisesitys naiden emigranttien poliittisesta ja kulturellista elamasta maailmansotien valisessa Euroopassa.
Venäjän kohtalo, sen menneisyyden painolasti ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat aina askarruttaneet niin venäläisiä itseään kuin myös muuta Eurooppaa. Dramaattisimmillaan 1900-luvulla näitä kohtalonkysymyksiä puitiin Venäjältä vuoden 1917 vallankumousten jälkeen paenneiden emigrantti-intellektuellien venäjänkielisessä lehdistössä. Julitta Suomelan tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys näiden emigranttien poliittisesta ja kulturellista elämästä maailmansotien välisessä Euroopassa.
Venäjän kohtalo, sen menneisyyden painolasti ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat aina askarruttaneet niin venäläisiä itseään kuin myös muuta Eurooppaa. Dramaattisimmillaan 1900-luvulla näitä kohtalonkysymyksiä puitiin Venäjältä vuoden 1917 vallankumousten jälkeen paenneiden emigrantti-intellektuellien venäjänkielisessä lehdistössä. Julitta Suomelan tutkimus on ensimmäinen kokonaisesitys näiden emigranttien poliittisesta ja kulturellista elämästä maailmansotien välisessä Euroopassa.
Venajan kohtalo, sen menneisyyden painolasti ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat aina askarruttaneet niin venalaisia itseaan kuin myos muuta Eurooppaa. Dramaattisimmillaan 1900-luvulla naita kohtalonkysymyksia puitiin Venajalta vuoden 1917 vallankumousten jalkeen paenneiden emigrantti-intellektuellien venajankielisessa lehdistossa. Julitta Suomelan tutkimus on ensimmainen kokonaisesitys naiden emigranttien poliittisesta ja kulturellista elamasta maailmansotien valisessa Euroopassa.
