Suomi oli ennen itsenäistymistään 1917 osa Venäjän keisarikuntaa, mutta ennen muuta osa nopeasti kehittyvää Eurooppaa. Tekniset innovaatiot, uudet aatteet sekä taiteen ja kulttuurin suuntaukset omaksuttiin pääosin Länsi-Euroopasta. Suomen valtiollinen ja kansallinen kehitys oli vahvasti nivoutunut muun Euroopan kehitykseen ja riippuvainen siitä.
Kansallisarkiston teossarjan toisessa osassa näkökulmana ovat luonteeltaan hyvin erilaiset, mutta autonomiselle Suomelle tärkeät kumppanit, Saksa, Itävalta-Unkari ja Iso-Britannia. Saksasta levisivät marxilainen työväenaate, osuustoiminta-ajatus ja jääkäriliike. Britanniasta tulivat Pelastusarmeija, darwinilainen luonnontiede ja Partioliike. Itävalta-Unkarista saatiin vahvoja vaikutteita kulttuuriin ja suomalais-ugrilaisen yhtenäisyyden rakentamiseen. Pro Finlandia -teos ja siihen liittyvä Kansallisarkiston näyttely ovat toinen osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100-hanketta.
Tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi.
Suomi oli ennen itsenäistymistään 1917 osa Venäjän keisarikuntaa, mutta ennen muuta osa nopeasti kehittyvää Eurooppaa. Tekniset innovaatiot, uudet aatteet sekä taiteen ja kulttuurin suuntaukset omaksuttiin pääosin Länsi-Euroopasta. Suomen valtiollinen ja kansallinen kehitys oli vahvasti nivoutunut muun Euroopan kehitykseen ja riippuvainen siitä.
Kansallisarkiston teossarjan toisessa osassa näkökulmana ovat luonteeltaan hyvin erilaiset, mutta autonomiselle Suomelle tärkeät kumppanit, Saksa, Itävalta-Unkari ja Iso-Britannia. Saksasta levisivät marxilainen työväenaate, osuustoiminta-ajatus ja jääkäriliike. Britanniasta tulivat Pelastusarmeija, darwinilainen luonnontiede ja Partioliike. Itävalta-Unkarista saatiin vahvoja vaikutteita kulttuuriin ja suomalais-ugrilaisen yhtenäisyyden rakentamiseen. Pro Finlandia -teos ja siihen liittyvä Kansallisarkiston näyttely ovat toinen osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100-hanketta.
Tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi.
