1900-luvun alussa syntynyt fenomenologia on nykyfilosofian merkittävimpiä suuntauksia, ja se vaikuttaa yhä vahvasti eurooppalaisessa nykyajattelussa. Fenomenologialla on merkittävä jalansija myös nykyisessä poikkitieteellisessä keskustelussa, ja siitä on tullut tärkeä näkökulma monilla aloilla, kuten estetiikassa, kirjallisuustieteessä, antropologiassa ja jopa arkeologiassa. Fenomenologian ydinkysymyksiä on suomenkielinen johdatus fenomenologiaan. Se valottaa fenomenologian keskeisimpiä teemoja Edmund Husserlin varhaisista merkitysanalyyseista Martin Heideggerin hermeneuttiseen uudelleentulkintaan ja Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfilosofiaan. Teos esittelee fenomenologian filosofian tekemisen tapana, jonka avulla voidaan käsitellä kysymyksiä niin ruumiinkokemuksesta, modernista luonnontieteestä, poliittisesta yhteisöstä kuin naurustakin.
1900-luvun alussa syntynyt fenomenologia on nykyfilosofian merkittävimpiä suuntauksia, ja se vaikuttaa yhä vahvasti eurooppalaisessa nykyajattelussa. Fenomenologialla on merkittävä jalansija myös nykyisessä poikkitieteellisessä keskustelussa, ja siitä on tullut tärkeä näkökulma monilla aloilla, kuten estetiikassa, kirjallisuustieteessä, antropologiassa ja jopa arkeologiassa. Fenomenologian ydinkysymyksiä on suomenkielinen johdatus fenomenologiaan. Se valottaa fenomenologian keskeisimpiä teemoja Edmund Husserlin varhaisista merkitysanalyyseista Martin Heideggerin hermeneuttiseen uudelleentulkintaan ja Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfilosofiaan. Teos esittelee fenomenologian filosofian tekemisen tapana, jonka avulla voidaan käsitellä kysymyksiä niin ruumiinkokemuksesta, modernista luonnontieteestä, poliittisesta yhteisöstä kuin naurustakin.
