Ville Pernaan väitöskirjassa tarkastellaan Neuvostoliittoinstituutin perustamisen syitä, kehitysvaiheita sekä instituutin tehtäviä ja tavoitteita Suomen ja Neuvostoliiton välisten virallisten kulttuurisuhteiden hoitajana. Tutkimus kuvaa sitä, miten kulttuurin, opetuksen ja tieteen alojen valtiollisia suhteita hoidettiin Suomen sisäpoliittisten kiistojen ja virallisen ulkopolitiikan hengessä. Samalla se avaa kiinnostavan näkökulman Suomen lähihistoriaan ja osoittaa, miten itäisten kulttuurisuhteiden virallinen linja muuttui poliittisten virtausten mukana.
Tutkimuksen kohteena ovat myös instituutin organisaatio, hallintokulttuuri ja henkilökunta. Kooltaan pienen laitoksen toimintaan ja profiiliin merkittävästi vaikuttaneiden johtajien toiminta ja taustat tulevat korostetusti esille.
Neuvostoliittoinstituutin historian selvittämisessä instituutin oma arkisto ja julkaisut ovat olleet keskeisimpinä lähteinä. Tärkeitä ovat olleet myös Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön arkistot. Tutkimuksessa on käytetty myös paljon yksinomaan tämän työn tarpeisiin tehtyjä henkilöhaastatteluita.
Suomen ja Neuvostoliiton välisistä virallisista kulttuurisuhteista muodostui tärkeä alue, jonka kautta Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan ideologista ja poliittista vaikutustaan sodan jälkeisessä Suomessa. Kulttuurisuhteet ovat viimeisen vuosikymmenen ajan käydystä vilkkaasta "suomettumisen aikaa" käsittelevästä keskustelusta huolimatta jääneet tutkimuksessa vähemmälle.
VTL Ville Pernaa on syntynyt 1974 Paimiossa, valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 1998 ja lisensiaatiksi 2000. Hän toimii erikoistutkijana Turun yliopiston poliittisen historian laitoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta -projektissa.
Ville Pernaan väitöskirjassa tarkastellaan Neuvostoliittoinstituutin perustamisen syitä, kehitysvaiheita sekä instituutin tehtäviä ja tavoitteita Suomen ja Neuvostoliiton välisten virallisten kulttuurisuhteiden hoitajana. Tutkimus kuvaa sitä, miten kulttuurin, opetuksen ja tieteen alojen valtiollisia suhteita hoidettiin Suomen sisäpoliittisten kiistojen ja virallisen ulkopolitiikan hengessä. Samalla se avaa kiinnostavan näkökulman Suomen lähihistoriaan ja osoittaa, miten itäisten kulttuurisuhteiden virallinen linja muuttui poliittisten virtausten mukana.
Tutkimuksen kohteena ovat myös instituutin organisaatio, hallintokulttuuri ja henkilökunta. Kooltaan pienen laitoksen toimintaan ja profiiliin merkittävästi vaikuttaneiden johtajien toiminta ja taustat tulevat korostetusti esille.
Neuvostoliittoinstituutin historian selvittämisessä instituutin oma arkisto ja julkaisut ovat olleet keskeisimpinä lähteinä. Tärkeitä ovat olleet myös Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön arkistot. Tutkimuksessa on käytetty myös paljon yksinomaan tämän työn tarpeisiin tehtyjä henkilöhaastatteluita.
Suomen ja Neuvostoliiton välisistä virallisista kulttuurisuhteista muodostui tärkeä alue, jonka kautta Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan ideologista ja poliittista vaikutustaan sodan jälkeisessä Suomessa. Kulttuurisuhteet ovat viimeisen vuosikymmenen ajan käydystä vilkkaasta "suomettumisen aikaa" käsittelevästä keskustelusta huolimatta jääneet tutkimuksessa vähemmälle.
VTL Ville Pernaa on syntynyt 1974 Paimiossa, valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 1998 ja lisensiaatiksi 2000. Hän toimii erikoistutkijana Turun yliopiston poliittisen historian laitoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta -projektissa.
Ville Pernaan vaitoskirjassa tarkastellaan Neuvostoliittoinstituutin perustamisen syita, kehitysvaiheita seka instituutin tehtavia ja tavoitteita Suomen ja Neuvostoliiton valisten virallisten kulttuurisuhteiden hoitajana. Tutkimus kuvaa sita, miten kulttuurin, opetuksen ja tieteen alojen valtiollisia suhteita hoidettiin Suomen sisapoliittisten kiistojen ja virallisen ulkopolitiikan hengessa. Samalla se avaa kiinnostavan nakokulman Suomen lahihistoriaan ja osoittaa, miten itaisten kulttuurisuhteiden virallinen linja muuttui poliittisten virtausten mukana.
Tutkimuksen kohteena ovat myos instituutin organisaatio, hallintokulttuuri ja henkilokunta. Kooltaan pienen laitoksen toimintaan ja profiiliin merkittavasti vaikuttaneiden johtajien toiminta ja taustat tulevat korostetusti esille.
Neuvostoliittoinstituutin historian selvittamisessa instituutin oma arkisto ja julkaisut ovat olleet keskeisimpina lahteina. Tarkeita ovat olleet myos Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, opetusministerion ja ulkoasiainministerion arkistot. Tutkimuksessa on kaytetty myos paljon yksinomaan taman tyon tarpeisiin tehtyja henkilohaastatteluita.
Suomen ja Neuvostoliiton valisista virallisista kulttuurisuhteista muodostui tarkea alue, jonka kautta Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan ideologista ja poliittista vaikutustaan sodan jalkeisessa Suomessa. Kulttuurisuhteet ovat viimeisen vuosikymmenen ajan kaydysta vilkkaasta "suomettumisen aikaa" kasittelevasta keskustelusta huolimatta jaaneet tutkimuksessa vahemmalle.
VTL Ville Pernaa on syntynyt 1974 Paimiossa, valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 1998 ja lisensiaatiksi 2000. Han toimii erikoistutkijana Turun yliopiston poliittisen historian laitoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta -projektissa.
Ville Pernaan vaitoskirjassa tarkastellaan Neuvostoliittoinstituutin perustamisen syita, kehitysvaiheita seka instituutin tehtavia ja tavoitteita Suomen ja Neuvostoliiton valisten virallisten kulttuurisuhteiden hoitajana. Tutkimus kuvaa sita, miten kulttuurin, opetuksen ja tieteen alojen valtiollisia suhteita hoidettiin Suomen sisapoliittisten kiistojen ja virallisen ulkopolitiikan hengessa. Samalla se avaa kiinnostavan nakokulman Suomen lahihistoriaan ja osoittaa, miten itaisten kulttuurisuhteiden virallinen linja muuttui poliittisten virtausten mukana.
Tutkimuksen kohteena ovat myos instituutin organisaatio, hallintokulttuuri ja henkilokunta. Kooltaan pienen laitoksen toimintaan ja profiiliin merkittavasti vaikuttaneiden johtajien toiminta ja taustat tulevat korostetusti esille.
Neuvostoliittoinstituutin historian selvittamisessa instituutin oma arkisto ja julkaisut ovat olleet keskeisimpina lahteina. Tarkeita ovat olleet myos Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, opetusministerion ja ulkoasiainministerion arkistot. Tutkimuksessa on kaytetty myos paljon yksinomaan taman tyon tarpeisiin tehtyja henkilohaastatteluita.
Suomen ja Neuvostoliiton valisista virallisista kulttuurisuhteista muodostui tarkea alue, jonka kautta Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan ideologista ja poliittista vaikutustaan sodan jalkeisessa Suomessa. Kulttuurisuhteet ovat viimeisen vuosikymmenen ajan kaydysta vilkkaasta "suomettumisen aikaa" kasittelevasta keskustelusta huolimatta jaaneet tutkimuksessa vahemmalle.
VTL Ville Pernaa on syntynyt 1974 Paimiossa, valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 1998 ja lisensiaatiksi 2000. Han toimii erikoistutkijana Turun yliopiston poliittisen historian laitoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta -projektissa.
