Uudessa kirjassaan professori Markku Kuisma tarkastelee millä tavoin Venäjä on vaikuttanut Suomen taloudelliseen kehitykseen, tahtoen ja tahtomattaan, suomalaisten tahdosta tai siitä riippumatta. Kirja kattaa aikakauden Pietarin kaupungin perustamisesta nykypäivään. Venäjän ja Suomen vuorovaikutusta on leimannut yhdentyminen, yhdenmukaistaminen ja erkaantuminen. Venäjällä oli ratkaiseva vaikutus modernin suomalaisen suurteollisuuden syntymiseen, ja se loi myös perustan globaaleille suuryrityksille, kuten Nokialle ja Koneelle. Pitkää linjaa ei ole mahdollista tarkastella koukkaamatta Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä ja Washingtonissa. Taistelu maailmantalouden ja Euroopan johtajuudesta on kirjassa kaiken aikaa läsnä, samoin maailmaa muovaavat kulttuuriset ja teknologiset virtaukset.
Venäjä ja Suomen talous näyttää, kuinka Suomi vuonna 1809 irrotettiin vanhasta ruotsalaisesta valtioyhteydestään ja liitettiin osaksi monikansallista jättiläisimperiumia. Vaaleja ei pidetty eikä mielipiteitä kyselty, kun eurooppalainen suursota käänsi Suomen tulevan historian uusille urille. Idänkauppa integroi Suomea Neuvostoliittoon, mutta tämä ei näyttänyt riittävän Moskovalle. Neuvostoliitto oli ehtinyt tunkeutua syvälle Itä-Euroopan talouselämään, ja sodanjälkeinen Suomi näytti joutuvan vastaavanlaisen vyörytyksen kohteeksi.
Kun neuvostoimperiumi sitten sortui, talous joutui vapaaseen pudotukseen, Venäjä kuohui sekasortoisena. Suomessa idänkaupan toistaiseksi viimeisin kultakausi oli ohi; idänvienti suli hetkessä olemattomiin, luottotappioita kasautui, konkurssit kaatoivat yrityksiä ja työttömyys räjähti käsiin.
Uudessa kirjassaan professori Markku Kuisma tarkastelee millä tavoin Venäjä on vaikuttanut Suomen taloudelliseen kehitykseen, tahtoen ja tahtomattaan, suomalaisten tahdosta tai siitä riippumatta. Kirja kattaa aikakauden Pietarin kaupungin perustamisesta nykypäivään. Venäjän ja Suomen vuorovaikutusta on leimannut yhdentyminen, yhdenmukaistaminen ja erkaantuminen. Venäjällä oli ratkaiseva vaikutus modernin suomalaisen suurteollisuuden syntymiseen, ja se loi myös perustan globaaleille suuryrityksille, kuten Nokialle ja Koneelle. Pitkää linjaa ei ole mahdollista tarkastella koukkaamatta Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä ja Washingtonissa. Taistelu maailmantalouden ja Euroopan johtajuudesta on kirjassa kaiken aikaa läsnä, samoin maailmaa muovaavat kulttuuriset ja teknologiset virtaukset.
Venäjä ja Suomen talous näyttää, kuinka Suomi vuonna 1809 irrotettiin vanhasta ruotsalaisesta valtioyhteydestään ja liitettiin osaksi monikansallista jättiläisimperiumia. Vaaleja ei pidetty eikä mielipiteitä kyselty, kun eurooppalainen suursota käänsi Suomen tulevan historian uusille urille. Idänkauppa integroi Suomea Neuvostoliittoon, mutta tämä ei näyttänyt riittävän Moskovalle. Neuvostoliitto oli ehtinyt tunkeutua syvälle Itä-Euroopan talouselämään, ja sodanjälkeinen Suomi näytti joutuvan vastaavanlaisen vyörytyksen kohteeksi.
Kun neuvostoimperiumi sitten sortui, talous joutui vapaaseen pudotukseen, Venäjä kuohui sekasortoisena. Suomessa idänkaupan toistaiseksi viimeisin kultakausi oli ohi; idänvienti suli hetkessä olemattomiin, luottotappioita kasautui, konkurssit kaatoivat yrityksiä ja työttömyys räjähti käsiin.