Katkelma sisallysluettelosta:
Venalaisviha ja venalaisten rodullistaminen
Taustaa: suomalaiset ja merkittavat "toiset"
Venalaisvihan historiasta
Venalaisdiskurssit Suomessa
Venalaisviha nykyjulkisuudessa
Rodullistava ryssa-kasite
Etniset vitsit rodullistamisen muotona
Rasismi ja syrjinta venajankielisten kokemuksina
Rasistinen Suomi on tutkimukseen perustuva ajankohtainen puheenvuoro keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta ja monikulttuurisuudesta. Siina analysoidaan rasismin muotoja Suomessa ja esitellaan rasismin tutkimuksen eri suuntauksia. Esille tulevat muun muassa venalaisvihan ilmenemismuodot Suomessa 1900-luvun alusta nykypaivaan, saamelaisten syrjimisen eri muodot seka Suomen oikeuslaitoksen suhtautuminen rasistisiin rikoksiin ja rasismin uhreihin.
Rasismin ilmenemista suomalaisessa politiikassa hahmotetaan analysoimalla aarioikeistolaisten ideologisia nakemyksia, eduskunnassa pidettyja puheita ja tuoreita internetissa julkaistuja maahanmuuttokriittisia aineistoja. Teoksessa hahmotellaan myos ei-rasistisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisuuksia. Lahtokohtana ovat monikulttuurisuuskasitteen eri merkitykset seka kokemukset monikulttuuristen yhteiskuntien rakentamisesta Suomessa ja muualla maailmassa.
"Poliisi on yleensa ensimmainen viranomainen, jonka kanssa rasismin uhrit joutuvat tekemisiin. Tama kohtaaminen on tarkea, silla vakivallan tai muun rikoksen uhriksi joutuminen jarkyttaa ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. Viranomaisten tulisi pystya toimimaan niin, etteivat he ainakaan pahenna uhrien saamia henkisia ja fyysisia vammoja. Nain ei kuitenkaan aina kay."
Katkelma sisällysluettelosta:
Venäläisviha ja venäläisten rodullistaminen
Taustaa: suomalaiset ja merkittävät "toiset"
Venäläisvihan historiasta
Venäläisdiskurssit Suomessa
Venäläisviha nykyjulkisuudessa
Rodullistava ryssä-käsite
Etniset vitsit rodullistamisen muotona
Rasismi ja syrjintä venäjänkielisten kokemuksina
Rasistinen Suomi on tutkimukseen perustuva ajankohtainen puheenvuoro keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta ja monikulttuurisuudesta. Siinä analysoidaan rasismin muotoja Suomessa ja esitellään rasismin tutkimuksen eri suuntauksia. Esille tulevat muun muassa venäläisvihan ilmenemismuodot Suomessa 1900-luvun alusta nykypäivään, saamelaisten syrjimisen eri muodot sekä Suomen oikeuslaitoksen suhtautuminen rasistisiin rikoksiin ja rasismin uhreihin.
Rasismin ilmenemistä suomalaisessa politiikassa hahmotetaan analysoimalla äärioikeistolaisten ideologisia näkemyksiä, eduskunnassa pidettyjä puheita ja tuoreita internetissä julkaistuja maahanmuuttokriittisiä aineistoja. Teoksessa hahmotellaan myös ei-rasistisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisuuksia. Lähtökohtana ovat monikulttuurisuuskäsitteen eri merkitykset sekä kokemukset monikulttuuristen yhteiskuntien rakentamisesta Suomessa ja muualla maailmassa.
"Poliisi on yleensä ensimmäinen viranomainen, jonka kanssa rasismin uhrit joutuvat tekemisiin. Tämä kohtaaminen on tärkeä, sillä väkivallan tai muun rikoksen uhriksi joutuminen järkyttää ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. Viranomaisten tulisi pystyä toimimaan niin, etteivät he ainakaan pahenna uhrien saamia henkisiä ja fyysisiä vammoja. Näin ei kuitenkaan aina käy."
Katkelma sisallysluettelosta:
Venalaisviha ja venalaisten rodullistaminen
Taustaa: suomalaiset ja merkittavat "toiset"
Venalaisvihan historiasta
Venalaisdiskurssit Suomessa
Venalaisviha nykyjulkisuudessa
Rodullistava ryssa-kasite
Etniset vitsit rodullistamisen muotona
Rasismi ja syrjinta venajankielisten kokemuksina
Rasistinen Suomi on tutkimukseen perustuva ajankohtainen puheenvuoro keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta ja monikulttuurisuudesta. Siina analysoidaan rasismin muotoja Suomessa ja esitellaan rasismin tutkimuksen eri suuntauksia. Esille tulevat muun muassa venalaisvihan ilmenemismuodot Suomessa 1900-luvun alusta nykypaivaan, saamelaisten syrjimisen eri muodot seka Suomen oikeuslaitoksen suhtautuminen rasistisiin rikoksiin ja rasismin uhreihin.
Rasismin ilmenemista suomalaisessa politiikassa hahmotetaan analysoimalla aarioikeistolaisten ideologisia nakemyksia, eduskunnassa pidettyja puheita ja tuoreita internetissa julkaistuja maahanmuuttokriittisia aineistoja. Teoksessa hahmotellaan myos ei-rasistisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisuuksia. Lahtokohtana ovat monikulttuurisuuskasitteen eri merkitykset seka kokemukset monikulttuuristen yhteiskuntien rakentamisesta Suomessa ja muualla maailmassa.
"Poliisi on yleensa ensimmainen viranomainen, jonka kanssa rasismin uhrit joutuvat tekemisiin. Tama kohtaaminen on tarkea, silla vakivallan tai muun rikoksen uhriksi joutuminen jarkyttaa ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. Viranomaisten tulisi pystya toimimaan niin, etteivat he ainakaan pahenna uhrien saamia henkisia ja fyysisia vammoja. Nain ei kuitenkaan aina kay."
