Viime aikoina yleinen keskustelu on käynyt vilkkaana kiihtyneen inflaation ja keskuspankkien koronnostojen osalta. Alla on tiivis katsaus aiheista, jotka nousevat nyt vääjäämättä esiin, halusimme sitä tai emme. 

Suomi on tällä hetkellä unessa. Valtaosa varainhoitajista, pankeista, poliitikoista, mediasta ja näin ollen myös kansasta ovat nukuksissa, eikä maatamme ole valmisteltu globaaliin talouskriisiin. Viime aikoina on kuitenkin alkanut nousemaan esiin tahoja, jotka näkevät tilanteen vakavuuden: mm. Nordean pääanalyytikko twiittasi syyskuussa, että pahin on vasta edessä euroalueella ja edes EKP ei voi pelastaa euroa.

Maailman kokonaisvelka on Maailman talousfoorumin mukaan nyt yli 300 000 miljardia dollaria (yli 3,5 kertaa maailman yhteenlaskettu vuotuinen BKT). Niin kotitalouksien, yritysten, valtioiden ja keskuspankkien velka on kaikkien aikojen huippulukemissa. Tämä tekee inflaation vastaisesta taistelusta hyvin haastavaa verrattuna esimerkiksi 1970-lukuun, jolloin inflaatio nousi rajusti, mutta korkoja oli mahdollista nostaa, koska velkaa oli suhteessa BKT:hen huomattavasti vähemmän kuin nyt.

Kun inflaatio oli viimeksi maailmassa yhtä korkealla kuin nyt, korot olivat Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa 14 %:n luokkaa sekä Saksassa 11 %. Vastaavanlaiset koronnostot eivät ole nyt mahdollisia, koska valtiot ovat olleet jo pidempään hyvin keinotekoisesti rahoitettuja, eivätkä ne kestäisi mitenkään vastaavanlaisia koronnostoja.

Fedin tase on nyt lähes 9 000 miljardia, ja taseen purkutyö on vasta käynnistymäisillään. 3.10.2022 katsottuna Yhdysvaltain 2-vuotinen korko (4,19 %) on ylittänyt 10-vuotisen koron (3,77 %), ja tilanne, jossa lyhyt korko ylittää pitkän koron, on osoittautunut historiassa yhdeksi merkittäväksi hälytysmerkiksi, joka ennakoi isoa syklikäännettä. 

Markkinoille on alkanut ilmaantumaan merkkejä siitä, että keskuspankkien nopea vaikkakin maltillinen korkotasojen nostaminen alkaa heijastumaan jo karulla tavalla koko finanssijärjestelmään. Alla on pari ajankohtaista esimerkkiä.

Iso-Britannian eläkevakuutusyhtiöt

Viime viikolla Iso-Britannian eläkevakuuttajia uhkasi laajamittainen konkurssi margin callien realisoituessa. Englannin keskuspankki tuli viime hetkellä apuun ja alkoi ostamaan jälkimarkkinoilta pitkän maturiteetin joukkovelkakirjalainoja (noin 65 miljardilla punnalla). Englannin keskuspankin tavoitteena oli ennen täyskäännöstä saada yli 10 %:iin noussut inflaatio hallintaan myymällä velkakirjoja. Nyt Englannin keskuspankki toimi täysin päinvastaisesti, eli keskuspankin inflaation vastainen taistelu loppui kuin kanan lento. Keskuspankin toimia voisi kuvailla ehkä parhaiten siten, että tulipaloa sammutettiin bensalla.

Credit Suisse

Viikonloppuna maailmalla alkoi levitä tietoa Credit Suissen heikosta taloustilanteesta. Credit Suissen CDS-taso on noussut lähiaikoina jyrkästi samalle tasolle kuin se oli vuonna 2008 finanssikriisin aikaan, ja pankin osakekurssi on romahtanut alle 12 kuukaudessa yli 70 %. Credit Suisse oli vielä jonkin aikaa sitten Sveitsin toiseksi suurin pankki.

Miten suojella omaa varallisuutta sekä yrityksen ja yhteisön taseita?

Ongelman keskeisessä roolissa on valuuttojen uskottavuus. Mikäli luottamus valuuttoja kohtaan rapistuu, niin velkaan pohjautuvan rahajärjestelmän systeemiriski voi realisoitua. Tämä tekee varallisuuden suojaamisesta haastavaa, koska niin kiinteistöihin, osakkeisiin kuin metsäänkin kohdistuu valuuttariski. Valuutat ovat yliarvostettuja, ja olemme vääjäämättä menossa kohti velkojen uudelleenjärjestelyjä ja valuuttojen devalvointeja.

Credit Suissen korkopuolen johtaja ja mm. Fedin entinen neuvonantaja Zoltan Pozsar näkee, että maailma on menossa kohti Bretton Woods III:sta, jossa kulta ja mahdollisesti tietyt hyödykkeet linkataan valuuttoihin. Ohessa maaliskuussa 2022 julkaistu Zoltanin näkemys:

Zoltan Pozsar: Bretton Woods III

Rebecca Patterson toimii Bridgewaterin johtavana sijoitusstrategistina. Tuoreimmassa haastattelussa hän pitää kultaa ilmiselvänä osana salkkua, ja nykyinen kullan hinta on hänen mielestään edullinen. Hänen mielestään myös kotimarkkinakysyntä Yhdysvalloissa tulee kasvamaan, koska ihmiset haluavat suojaa inflaatiolta.  

Kullan omistamisen muita syitä:

• riskitön omaisuusluokka, ei kenenkään velvoite (liability) - ei riskiä tulevista kassavirroista kuten osakkeissa, kiinteistöissä ja bondeissa

• ylikansallinen, ei maantieteellinen omaisuuserä

• keskuspankkien kolmanneksi suurin varantovaluutta (kulta kuuluu FX-puolelle ennemmin kuin sijoitus- tai hyödykepuolelle).

• vuodesta 2009 keskuspankit olleet joka vuosi fyysisen kullan netto-ostajia

• kilpailukykyinen tuotto niin nousevassa kuin laskevassa markkinassa (kullan tuotto ollut euroissa keskiarvolta 8,5 % p.a. koko 2000-luvun matalan inflaation aikana)

• taistelemalla kultaa vastaan taistelet yli 6 000 vuoden historiaa vastaan; historiantutkija ja filosofi Voltaire totesi jo 1700-luvulla, että "paperiraha laskee aina lopulta omaan todelliseen arvoonsa: nollaan"

Saksan keskuspankin entinen johtaja Jens Weidmann kertoi 2015 kullalla olevan kaksi keskuspankille tärkeää ominaisuutta:

1.Kulta toimii keskuspankin taseessa luottamuksen ankkurina

2.Kulta toimii osana keskuspankin valuuttavarantoa dollarin ja muiden valuuttojen rinnalla

Johdettu kultaunssin hinta Fedin ja EKP:n taseesta

Fedin ja EKP:n taseiden kultamäärä on kaikkien aikojen alimmilla tasoilla (Fed 5,5 % ja EKP 6,9 %). Dollari oli tuettu 1960-luvun lopulla 40-prosenttisesti kullalla ennen kuin dollarin ja kullan välinen yhteys poistettiin vuonna 1971 Yhdysvaltain presidentti Nixonin päätöksellä. Mikäli Fedin ja eurosysteemin yhteenlaskettu taseiden määrä haluttaisiin palauttaa 40-prosenttisesti sidotuksi kultaan, kullan unssihinta olisi noin 12 000 dollaria. Taseiden liittäminen 20-prosenttisesti kultakantaan nostaisi kullan unssihinnan noin 6 000 dollariin. Kullan unssihinta on tätä kirjoitettaessa noin 1 700 dollaria.

Kulta toimii ultimaattisena vakuutuksena. Kulta toimii kuin palovakuutus: se on hyvä olla olemassa ennen kuin talo on ilmiliekeissä. Fedin entinen johtaja Alan Greenspan on todennut, että "kulta edustaa edelleen lopullista maksuvälinettä maailmassa[…] kukaan ei hyväksy kriisitilanteessa paperirahaa. Kulta hyväksytään aina ja kaikkialla".

Voiman näkemys eurosta

Näkemyksemme mukaan euro tulee heikentymään jopa 10–30 % suhteessa kultaan seuraavan 18 kuukauden kuluessa. Pidemmällä aikavälillä euro tulee olemaan häviäjä, ja yhdymme yhden ison kansainvälisen varainhoitotalon päästrategin toteamaan, että "euro tulee kaatumaan tulevien vuosien kuluessa".

Voima Store

Voima avasi viime kuussa myös verkkokaupan, jossa on saatavilla useampia harkkokokoja sekä erinäisiä kultakolikoita. Pienet harkot ja kolikot sopivat erinomaisesti esimerkiksi valmistujais- tai syntymäpäivälahjaksi. Voima Storen valikoimaan voit tutustua täällä.