Tornion maihinnousu 1. lokakuuta 1944 oli Lapin sodan todellinen lähtölaukaus, joka päätti lopullisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden. Tässä uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät suojaamattomana laivasaattueena Oulusta Röyttän satamaan ja saksalaiset joukot yllätettiin täysin. Neuvostoliitolle Tornio oli testi, jossa koeteltiin välirauhansopimuksen pitävyyttä. Epäonnistuessaan maihinnousu olisi voitu tulkita haluttomuudeksi taistella entistä aseveljeä Saksaa vastaan, mikä olisi ollut hyvä peruste Suomen miehitykselle. Yllätyksestä huolimatta saksalaiset onnistuivat osaksi pakenemaan Torniosta. Suomalaisten aluksi tehokas hyökkäys tyrehtyi "Pikku-Berliininä" tunnettuun kaupunginosaan, johon saksalaiset olivat jättäneet Lapin suurimman viinavaraston. Seurauksena oli humalainen "Tornion taikayö".
Tornion maihinnousu 1. lokakuuta 1944 oli Lapin sodan todellinen lähtölaukaus, joka päätti lopullisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden. Tässä uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät suojaamattomana laivasaattueena Oulusta Röyttän satamaan ja saksalaiset joukot yllätettiin täysin. Neuvostoliitolle Tornio oli testi, jossa koeteltiin välirauhansopimuksen pitävyyttä. Epäonnistuessaan maihinnousu olisi voitu tulkita haluttomuudeksi taistella entistä aseveljeä Saksaa vastaan, mikä olisi ollut hyvä peruste Suomen miehitykselle. Yllätyksestä huolimatta saksalaiset onnistuivat osaksi pakenemaan Torniosta. Suomalaisten aluksi tehokas hyökkäys tyrehtyi "Pikku-Berliininä" tunnettuun kaupunginosaan, johon saksalaiset olivat jättäneet Lapin suurimman viinavaraston. Seurauksena oli humalainen "Tornion taikayö".
