Timo Hännikäinen valaisee uudessa kirjassaan Marko Tapion suurromaania eri kulmista. Päähuomio keskittyy sen kuvaan suomalaisuudesta: "arktinen hysteria" on metafora passiiviselle, alakuloiselle ja sulkeutuneelle kansanluonteelle, joka välillä leimahtaa äärimmäisiin mielentiloihin ja tekoihin. Hännikäinen kuvaa myös, miten arktinen hysteria ilmeni Tapion persoonassa ja miten kirjailija lopulta luhistui työtaakkansa alle. Hysterian maa on paitsi kirjallisuusesseistiikkaa, myös pohjoisen sielun luotausta.
Timo Hännikäinen valaisee uudessa kirjassaan Marko Tapion suurromaania eri kulmista. Päähuomio keskittyy sen kuvaan suomalaisuudesta: "arktinen hysteria" on metafora passiiviselle, alakuloiselle ja sulkeutuneelle kansanluonteelle, joka välillä leimahtaa äärimmäisiin mielentiloihin ja tekoihin. Hännikäinen kuvaa myös, miten arktinen hysteria ilmeni Tapion persoonassa ja miten kirjailija lopulta luhistui työtaakkansa alle. Hysterian maa on paitsi kirjallisuusesseistiikkaa, myös pohjoisen sielun luotausta.