Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari Suomenlahden itäosassa tuntuivat sata vuotta sitten lähes tavoittamattomilta kohteilta. Kaupankäynti suuntautui pääosin Pietariin, Riikaan ja Tallinnaan. Venäjän vallankumous, Suomen sisällissota ja Tarton rauhan meriraja katkaisivat saarelaisille tärkeät kalastusvedet ja kauppayhteydet. 1920-luvun lopulla saaret alkoivat kehittyä suomalaisiksi matkakohteiksi ja elämä elpyä.
Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, punalaivaston oli helppo vallata suomalaisten evakuoimat saaret. Venäläiset menettivät Suursaaren maaliskuussa 1942, mutta pysyivät koko jatkosodan Lavansaaressa. Suursaaren suomalaisvaruskunnan vahvuus nousi vuoteen 1944 mennessä 2 500 mieheen.
Varsinaiselle koetukselle Suursaaren puolustus joutui vasta välirauhan jälkeen, kun saksalaisten hyökkäys torjuttiin syyskuussa 1944. Suursaaren sota oli tärkeä näyttö siitä, että Suomi pystyi taistelemaan saksalaisia vastaan ilman puna-armeijan puuttumista asiaan.
Taistelu Suomenlahden ulkosaarista on kokeneiden tekijöiden näyttävä tietokirja, jossa on runsas, pääosin ennen julkaisematon kuvitus ja paljon aikalaiskarttoja.
Antero Uitto (s. 1944) on insinööri, tietokirjailija ja bibliofiili. Hän on toimittanut useita teoksia sotahistoriasta ja kirjoittanut kirjan Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen.
Carl-Fredrik Geust (s. 1944) on tekniikan tohtori hc. ja sotahistoriallinen asiantuntija. Geust on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia ilmailu- ja sotahistoriallisia kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Tshekissä ja Venäjällä.
Yhdessä Uitto ja Geust ovat kirjoittaneet kirjan Mannerheim-linja - talvisodan legenda ja toimittaneet muun muassa kirjat Hanko toisessa maailmansodassa ja Venäläinen talvisotakirjallisuus.
Asiasanat: luovutetut alueet
saaret
talvisota
jatkosota
poliittinen historia
sotahistoria
historia
Suomi
Suomenlahti
Suursaari
Tytärsaari
Lavansaari
Seiskari
Someri
Kirjastoluokka YKL: 9273
Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari Suomenlahden itäosassa tuntuivat sata vuotta sitten lähes tavoittamattomilta kohteilta. Kaupankäynti suuntautui pääosin Pietariin, Riikaan ja Tallinnaan. Venäjän vallankumous, Suomen sisällissota ja Tarton rauhan meriraja katkaisivat saarelaisille tärkeät kalastusvedet ja kauppayhteydet. 1920-luvun lopulla saaret alkoivat kehittyä suomalaisiksi matkakohteiksi ja elämä elpyä.
Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, punalaivaston oli helppo vallata suomalaisten evakuoimat saaret. Venäläiset menettivät Suursaaren maaliskuussa 1942, mutta pysyivät koko jatkosodan Lavansaaressa. Suursaaren suomalaisvaruskunnan vahvuus nousi vuoteen 1944 mennessä 2 500 mieheen.
Varsinaiselle koetukselle Suursaaren puolustus joutui vasta välirauhan jälkeen, kun saksalaisten hyökkäys torjuttiin syyskuussa 1944. Suursaaren sota oli tärkeä näyttö siitä, että Suomi pystyi taistelemaan saksalaisia vastaan ilman puna-armeijan puuttumista asiaan.
Taistelu Suomenlahden ulkosaarista on kokeneiden tekijöiden näyttävä tietokirja, jossa on runsas, pääosin ennen julkaisematon kuvitus ja paljon aikalaiskarttoja.
Antero Uitto (s. 1944) on insinööri, tietokirjailija ja bibliofiili. Hän on toimittanut useita teoksia sotahistoriasta ja kirjoittanut kirjan Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen.
Carl-Fredrik Geust (s. 1944) on tekniikan tohtori hc. ja sotahistoriallinen asiantuntija. Geust on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia ilmailu- ja sotahistoriallisia kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Tshekissä ja Venäjällä.
Yhdessä Uitto ja Geust ovat kirjoittaneet kirjan Mannerheim-linja - talvisodan legenda ja toimittaneet muun muassa kirjat Hanko toisessa maailmansodassa ja Venäläinen talvisotakirjallisuus.
Asiasanat: luovutetut alueet
saaret
talvisota
jatkosota
poliittinen historia
sotahistoria
historia
Suomi
Suomenlahti
Suursaari
Tytärsaari
Lavansaari
Seiskari
Someri
Kirjastoluokka YKL: 9273
