Tutkimuksessa vertaillaan maantiedon oppikirjojen venäläiskuvaa Suomessa ja kansallissosialistisessa Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla. Millaisena esitettiin venäläisten ihmisten ulkonäkö, rotu ja luonne? Miten toisen maailmansodan syttyminen näkyi venäläisten kuvauksissa? Ketkä ylipäätään laskettiin venäläisiksi? Venäläisiä koskevien kuvausten kehitystä analysoidaan poliittisten suunnanmuutosten ja parhaimmillaan vuosisatojen ikäisten mielikuvien leikkauspisteessä.
Suomalaisissa ja saksalaisissa käsityksissä venäläisistä osoittautui olevan niin yhtäläisyyksiä kuin merkittäviä erojakin. Myös mielikuvat venäläisen rodusta erosivat. Ylipäätään rotukysymykset olivat saksalaisille tärkeämpiä kuin suomalaisille. Suomenruotsalaiset kirjat asettuivat kiinnostavasti suomenkielisten ja saksalaisten kirjojen välimaastoon rotujen tarkastelussa.
Oppikirjat toistivat vanhoja eurooppalaisia mielikuvia venäläisistä, ja ne mukailivat vallitsevaa poliittista ilmapiiriä asennoitumisessaan Neuvostoliittoon ja kommunismiin. Toisaalta kirjoja käytettiin koululaisten kansallisen identiteetin vahvistamisen sekä sotatavoitteiden ja ulkopolitiikan oikeuttamisen välineenä.
Sarja: Poliittisen historian tutkimuksia 42
Tutkimuksessa vertaillaan maantiedon oppikirjojen venäläiskuvaa Suomessa ja kansallissosialistisessa Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla. Millaisena esitettiin venäläisten ihmisten ulkonäkö, rotu ja luonne? Miten toisen maailmansodan syttyminen näkyi venäläisten kuvauksissa? Ketkä ylipäätään laskettiin venäläisiksi? Venäläisiä koskevien kuvausten kehitystä analysoidaan poliittisten suunnanmuutosten ja parhaimmillaan vuosisatojen ikäisten mielikuvien leikkauspisteessä.
Suomalaisissa ja saksalaisissa käsityksissä venäläisistä osoittautui olevan niin yhtäläisyyksiä kuin merkittäviä erojakin. Myös mielikuvat venäläisen rodusta erosivat. Ylipäätään rotukysymykset olivat saksalaisille tärkeämpiä kuin suomalaisille. Suomenruotsalaiset kirjat asettuivat kiinnostavasti suomenkielisten ja saksalaisten kirjojen välimaastoon rotujen tarkastelussa.
Oppikirjat toistivat vanhoja eurooppalaisia mielikuvia venäläisistä, ja ne mukailivat vallitsevaa poliittista ilmapiiriä asennoitumisessaan Neuvostoliittoon ja kommunismiin. Toisaalta kirjoja käytettiin koululaisten kansallisen identiteetin vahvistamisen sekä sotatavoitteiden ja ulkopolitiikan oikeuttamisen välineenä.
Sarja: Poliittisen historian tutkimuksia 42