Sana "kriisi" tuntuu olevan omiaan jäsentämään nykymaailman menoa. Silloin kun puheena ei ole talous- tai velkakriisi, keskustelu voi kääntyä demokratian kriisiin, ilmastokriisiin tai nurkan takana vaanivaan ruoka- ja vesikriisiin. Arkisessa kielenkäytössä kriisi samastuu erityisesti tuhoon tai sen uhkaan, katastrofeihin ja sotiin. Kuitenkin kriisi voi merkitä myös jotain myönteistä: yhteistä erilaisille kriiseille on muutos, ja muutos tarkoittaa usein uutta alkua. Vuoden 2013 Tieteen päivien julkaisu Kaikki syntyy kriisistä valottaa kriisin molempia puolia.Laaja joukko suomalaisia tieteentekijöitä kirjoittaa kriisiteemasta yleistajuisesti omien alojensa näkökulmista. Esillä ovat paitsi talouden tai yhteiskunnan tapahtumat myös luonnossa ilmeneviä laajemman mittakaavan muutosprosesseja sekä yksilötason kriisejä terveysongelmista tunne-elämän ilmiöihin. Tutkijat pureutuvat myös muun muassa siihen, kuinka kriisejä on käsitelty mytologiassa, kirjallisuudessa ja historiankirjoituksessa.
Sana "kriisi" tuntuu olevan omiaan jäsentämään nykymaailman menoa. Silloin kun puheena ei ole talous- tai velkakriisi, keskustelu voi kääntyä demokratian kriisiin, ilmastokriisiin tai nurkan takana vaanivaan ruoka- ja vesikriisiin. Arkisessa kielenkäytössä kriisi samastuu erityisesti tuhoon tai sen uhkaan, katastrofeihin ja sotiin. Kuitenkin kriisi voi merkitä myös jotain myönteistä: yhteistä erilaisille kriiseille on muutos, ja muutos tarkoittaa usein uutta alkua. Vuoden 2013 Tieteen päivien julkaisu Kaikki syntyy kriisistä valottaa kriisin molempia puolia.Laaja joukko suomalaisia tieteentekijöitä kirjoittaa kriisiteemasta yleistajuisesti omien alojensa näkökulmista. Esillä ovat paitsi talouden tai yhteiskunnan tapahtumat myös luonnossa ilmeneviä laajemman mittakaavan muutosprosesseja sekä yksilötason kriisejä terveysongelmista tunne-elämän ilmiöihin. Tutkijat pureutuvat myös muun muassa siihen, kuinka kriisejä on käsitelty mytologiassa, kirjallisuudessa ja historiankirjoituksessa.