Wienin piiri oli 1900-luvun alkupuolen merkittävin ja kiinnostavin filosofian koulukunta. Ryhmä julistautui tieteellistä maailmankäsitystä kannattavaksi Wienin piiriksi, jonka ohjelmaa ryhdyttiin kutsumaan loogiseksi uuspositivismiksi tai loogiseksi empirismiksi. Suomesta Wienin piirin kokouksiin osallistui professori Eino Kaila. Piirin toiminta hajosi, kun sen jäsenet joutuivat pakenemaan Hitlerin kansallissosialismin ja juutalaisvainojen tieltä. Päätepisteenä oli yhden perustajista, Moritz Schlickin murha Wienin yliopistolla kesäkuussa 1936.Wienin piirin tausta, kehitysvaiheet, sisäiset väittelyt ja vaikutus ovat viime vuosina kohonneet aktiivisen tutkimuksen kohteeksi. Teos tarjoaa uutta tietoa Wienin piirin toiminnasta ja esittää tuoreita näkökulmia loogisen empirismin oppisisältöihin ja jälkivaikutukseen. Eino Kailan oppilaista kirjoittajina ovat mukana Georg Henrik von Wright, Jaakko Hintikka ja Pertti Lindfors. Juha Manninen esittää laajan arvion Wienin piiristä filosofisena liikkeenä. Logiikan asemaa tarkastelevat Leila Haaparanta ja Gabriel Sandu. Arto Siitonen esittelee Berliinin ryhmän johtajan Hans Reichenbachin, Ilkka Niiniluoto puolestaan Eino Kailan. Loogisen empirismin vaikutusta amerikkalaiseen pragmatismiin ja myöhempään analyyttiseen filosofiaan tutkivat Sami Pihlström ja Heikki J. Koskinen.
Wienin piiri oli 1900-luvun alkupuolen merkittävin ja kiinnostavin filosofian koulukunta. Ryhmä julistautui tieteellistä maailmankäsitystä kannattavaksi Wienin piiriksi, jonka ohjelmaa ryhdyttiin kutsumaan loogiseksi uuspositivismiksi tai loogiseksi empirismiksi. Suomesta Wienin piirin kokouksiin osallistui professori Eino Kaila. Piirin toiminta hajosi, kun sen jäsenet joutuivat pakenemaan Hitlerin kansallissosialismin ja juutalaisvainojen tieltä. Päätepisteenä oli yhden perustajista, Moritz Schlickin murha Wienin yliopistolla kesäkuussa 1936.Wienin piirin tausta, kehitysvaiheet, sisäiset väittelyt ja vaikutus ovat viime vuosina kohonneet aktiivisen tutkimuksen kohteeksi. Teos tarjoaa uutta tietoa Wienin piirin toiminnasta ja esittää tuoreita näkökulmia loogisen empirismin oppisisältöihin ja jälkivaikutukseen. Eino Kailan oppilaista kirjoittajina ovat mukana Georg Henrik von Wright, Jaakko Hintikka ja Pertti Lindfors. Juha Manninen esittää laajan arvion Wienin piiristä filosofisena liikkeenä. Logiikan asemaa tarkastelevat Leila Haaparanta ja Gabriel Sandu. Arto Siitonen esittelee Berliinin ryhmän johtajan Hans Reichenbachin, Ilkka Niiniluoto puolestaan Eino Kailan. Loogisen empirismin vaikutusta amerikkalaiseen pragmatismiin ja myöhempään analyyttiseen filosofiaan tutkivat Sami Pihlström ja Heikki J. Koskinen.
