Huhtikuussa 2006 tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän poliittisen järjestelmän siirtymisestä valtiokäsitykseen, jonka pohjaksi oli asetettu perustuslaki. Vuoden 1906 myöhäisen alun jälkeen Venäjällä, Neuvostoliitossa ja nykyisessä Venäjän federaatiossa on hyväksytty yhteensä viisi perustuslakia, viimeisimpänä vuoden 1993 perustuslaki.
Venäjän poliittinen järjestelmä on siirtynyt tänä aikana useita kertoja yhdestä valtiokäsityksestä toiseen. Tsaarin vallasta siirryttiin vallankumouksen kautta Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, ja tämän jälkeen vuonna 1924 Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Vuonna 1991 perustet-tiin nykyinen Venäjän federaatio. Työn lähtökohtana on tutkia Venäjän ja Neuvostoliiton perustuslakikäsitteistössä tapahtuvia muutoksia. Tarkoituksena on ymmärtää tässä käsitteistössä esiin tulleita jatkumoita ja murroksia käsitehistoriallisesti, sanastojen ja käsitteiden käytön aikalaiskontekstit yksityiskohtaisesti lukien.
Rajoitetun ykseyden käsityksen piirissä perustuslailliset käsitteet olivat tärkeimpiä välineitä argumentoida ja luoda tilaa poliittisen ykseyden uudelle esitykselle. Perustuslakikäsitteistö oli näin keskeinen kamppailun kohde, josta koko neuvostoajan käytiin jatkuvaa määrittelykilpailua sekä valtakausien eliitin sisäisessä keskustelussa että myös eri hallintopoliittisten aikakausien välillä. Katja Ruutu on valmistunut Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja toimii tutkijana Aleksanteri-instituutissa.
Huhtikuussa 2006 tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän poliittisen järjestelmän siirtymisestä valtiokäsitykseen, jonka pohjaksi oli asetettu perustuslaki. Vuoden 1906 myöhäisen alun jälkeen Venäjällä, Neuvostoliitossa ja nykyisessä Venäjän federaatiossa on hyväksytty yhteensä viisi perustuslakia, viimeisimpänä vuoden 1993 perustuslaki.
Venäjän poliittinen järjestelmä on siirtynyt tänä aikana useita kertoja yhdestä valtiokäsityksestä toiseen. Tsaarin vallasta siirryttiin vallankumouksen kautta Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, ja tämän jälkeen vuonna 1924 Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Vuonna 1991 perustet-tiin nykyinen Venäjän federaatio. Työn lähtökohtana on tutkia Venäjän ja Neuvostoliiton perustuslakikäsitteistössä tapahtuvia muutoksia. Tarkoituksena on ymmärtää tässä käsitteistössä esiin tulleita jatkumoita ja murroksia käsitehistoriallisesti, sanastojen ja käsitteiden käytön aikalaiskontekstit yksityiskohtaisesti lukien.
Rajoitetun ykseyden käsityksen piirissä perustuslailliset käsitteet olivat tärkeimpiä välineitä argumentoida ja luoda tilaa poliittisen ykseyden uudelle esitykselle. Perustuslakikäsitteistö oli näin keskeinen kamppailun kohde, josta koko neuvostoajan käytiin jatkuvaa määrittelykilpailua sekä valtakausien eliitin sisäisessä keskustelussa että myös eri hallintopoliittisten aikakausien välillä. Katja Ruutu on valmistunut Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja toimii tutkijana Aleksanteri-instituutissa.
