Suomen arkistolaitos syntyi Venäjän ja Ruotsin solmiman Haminan rauhansopimuksen 1809 perusteella. Suomea kos-kevat aineistot tuli siirtää Ruotsista Suomen suuriruhtinaskunnan viranomaisten käyttöön. Suomen arkistolaitoksen syntymäpäivä on 25.11.2016, jolloin Suomen senaatin yhteyteen sijoitettu arkisto sai ensimmäisen virkansa.
Senaatin arkistosta tuli vuonna 1859 yleisölle avoin valtionarkisto, joka palveli hallinnon lisäksi tutkimusta ja kansalaisia. Vuonna 1994 sen suomenkielinen nimi muuttui Kansallisarkistoksi. Toiminta laajentui 1920-luvulla valtakunnalliseksi, kun keskeisiin kaupunkeihin perustettiin maakunta-arkistoja. Vuonna 2012 saamelaisyhteisö sai Inariin oman, Kansallisarkiston alaisen Saamelaisarkiston.
Asiakirjahallinta on 1990-luvulta lähtien muuttunut sähköiseksi. Vanhoja aineistoja digitoidaan, jotta ne olisivat helpommin asiakkaiden käytettävissä. Arkistolaitoksesta on tullut sähköisen asiakirjahallinnan johtava osaaja, joka edistää uusia tapoja julkisen tiedon monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Tässä teoksessa tarkastellaan Suomen arkistolaitoksen toimintaa 200 vuoden aikana.
Utgångspunkten för arkivväsendet i Finland var freden i Fredrikshamn mellan Ryssland och Sverige år 1809. Det arkivmaterial som gällde Finland skulle överföras från Sverige för att ställas till myndigheternas förfogande i det autonoma storfurstendömet Finland. Arkivverket i Finland räknar 25.11.1816 som sitt tillkomstdatum, eftersom man då inrättade den första tjänsten vid finska senatens arkiv.
Senatsarkivet blev 1859 ett statsarkiv som var öppet för allmänheten och betjänade utöver förvaltningen också forskningen och medborgarna. På svenska heter arkivet sedan 1939 Riksarkivet. Verksamheten blev fr.o.m. 1920-talet riksomfattande i och med inrättandet av landsarkiv i en rad centrala städer. År 2012 erhöll den samiska kultursfären sitt eget Samearkiv i Enare. Arkivet lyder under Riksarkivet.
Dokumenthanteringen har fr.o.m. 1990-talet blivit elektronisk. Äldre material digitaliseras för att göra det lättare tillgängligt för kunderna. Arkivverket, som i dag står för ledande kunnande inom elektronisk dokumenthantering, främjar de nya sätten att utnyttja offentlig information på ett mångsidigt sätt. Denna bok belyser den verksamhet som bedrivits inom arkivväsendet i Finland under 200 år.
Suomen arkistolaitos syntyi Venäjän ja Ruotsin solmiman Haminan rauhansopimuksen 1809 perusteella. Suomea kos-kevat aineistot tuli siirtää Ruotsista Suomen suuriruhtinaskunnan viranomaisten käyttöön. Suomen arkistolaitoksen syntymäpäivä on 25.11.2016, jolloin Suomen senaatin yhteyteen sijoitettu arkisto sai ensimmäisen virkansa.
Senaatin arkistosta tuli vuonna 1859 yleisölle avoin valtionarkisto, joka palveli hallinnon lisäksi tutkimusta ja kansalaisia. Vuonna 1994 sen suomenkielinen nimi muuttui Kansallisarkistoksi. Toiminta laajentui 1920-luvulla valtakunnalliseksi, kun keskeisiin kaupunkeihin perustettiin maakunta-arkistoja. Vuonna 2012 saamelaisyhteisö sai Inariin oman, Kansallisarkiston alaisen Saamelaisarkiston.
Asiakirjahallinta on 1990-luvulta lähtien muuttunut sähköiseksi. Vanhoja aineistoja digitoidaan, jotta ne olisivat helpommin asiakkaiden käytettävissä. Arkistolaitoksesta on tullut sähköisen asiakirjahallinnan johtava osaaja, joka edistää uusia tapoja julkisen tiedon monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Tässä teoksessa tarkastellaan Suomen arkistolaitoksen toimintaa 200 vuoden aikana.
Utgångspunkten för arkivväsendet i Finland var freden i Fredrikshamn mellan Ryssland och Sverige år 1809. Det arkivmaterial som gällde Finland skulle överföras från Sverige för att ställas till myndigheternas förfogande i det autonoma storfurstendömet Finland. Arkivverket i Finland räknar 25.11.1816 som sitt tillkomstdatum, eftersom man då inrättade den första tjänsten vid finska senatens arkiv.
Senatsarkivet blev 1859 ett statsarkiv som var öppet för allmänheten och betjänade utöver förvaltningen också forskningen och medborgarna. På svenska heter arkivet sedan 1939 Riksarkivet. Verksamheten blev fr.o.m. 1920-talet riksomfattande i och med inrättandet av landsarkiv i en rad centrala städer. År 2012 erhöll den samiska kultursfären sitt eget Samearkiv i Enare. Arkivet lyder under Riksarkivet.
Dokumenthanteringen har fr.o.m. 1990-talet blivit elektronisk. Äldre material digitaliseras för att göra det lättare tillgängligt för kunderna. Arkivverket, som i dag står för ledande kunnande inom elektronisk dokumenthantering, främjar de nya sätten att utnyttja offentlig information på ett mångsidigt sätt. Denna bok belyser den verksamhet som bedrivits inom arkivväsendet i Finland under 200 år.
